perjantai 27. tammikuuta 2012

Hyttysmyrkkyä

Hyttysmyrkytysauto hurisee pitkin Belmopanin katuja ja teitä tänä iltana. Kesällä ja syksyllä, sateisemman kauden aikaan, se kulkee läpi kylän suurinpiirtein kerran viikossa. Nyt en ole autoa nähnyt, kuullut enkä haistanut vähään aikaan. 

Tänä iltana ilmassa kuitenkin leijui ensin myrkyn tuttu, kissanpissamainen haju. Haju kulkeutuu meille tuulten mukana tavallisesti jo ennen kuin etäältä alkaa kuulua myrkytysauton hurina. Myrkky levitetään ainakin tänne meidän kaupunginosaan aina iltaisin juuri pimeän tultua. Avolavafarmarin lavalla on erikoisennäköinen laite, joka ruiskuttaa tasaiseen tahtiin myrkkysumua ympärilleen. Auto ajaa verrattain kovaa vauhtia läpi kaikkien seudun katujen ja teiden, kai edestakaisinkin muutaman kerran. 

Olemme tarkistaneet, että käytössäoleva myrkky on samaa mitä laajasti käytetään myös esimerkiksi Yhdysvalloissa. Siitä ei tutkitusti ole vaaraa ihmisille eikä kotieläimille. Naapuriniityn sammakot se ikävä kyllä hiljensi. Ja selvästi tehoaa hyttysiin. 

Kun ensimmäisen kerran näimme hyttysmyrkkyauton Belmopanissa olimme ällikällä lyötyjä. Pienessä köyhässä maassa tällaisten myrkytysten järjestäminen on iso juttu ja kertoo jotain kehityksen tasosta. Kingstonissa emme kolmena vuotena siellä nähneet mitään vastaavaa. Ihmiset myrkyttivät Jamaikalla yksityisesti omia pihojaan ja talojaan hyttysiä vastaan, mutta jos naapurin pihaa ei myrkytetty samalla, hyöty oli kyseenalainen.

Jamaikalla me sairastimmekin sitten molemmat, Cosimo ja minä, denguekuumeen. Täällä Belmopanissa sen sijaan täytyy etsimällä etsiä hyttysiä jotka voisivat tautia levittää. Kissanpissanhajukin lievenee illan kuluessa ja huomenna sitä ei enää melkein huomaa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!