lauantai 14. tammikuuta 2012

Kaksi vuotta Belizessä

Tänään tulee täyteen kaksi vuotta Belizessä. Kun muutimme tänne Miko oli melkein kaksivuotias ja minä odotin Matildaa. Ensimmäiset puolitoista viikkoa Belmopanissa asuimme bed & breakfast -paikassa kylän keskustassa. Sitten muutimme uuteen kotiimme jossa ei vuokraisännän ruokapöydän ja kamalan sohvasetin lisäksi ollut muita huonekaluja. Ostimme sängyn ja lainasimme au pairia varten patjan ja asetuimme taloksi. 
Vuokraisännän jättämän kamalan sohvapöydän yksityiskohta 
Konttienkuljetusaluksia oli lähetetty Haitiin siellä juuri sattuneen maanjäristyksen vuoksi, joten konttiliikenne Karibianmerellä hidastui ja meidän konttimme lähti Kingstonista kohti Belizeä vähän myöhässä. Se tuli kuitenkin Jamaikalta lähdettyään verrattain nopeasti perille Belize Cityn satamaan. Mutta siellä kontti jäi kiinni tulliin. Tullissa oltiin tahallaan ymmärtämättä Cosimon toimiston diplomaattistatusta. 

Kun kontti oli ollut jumissa tullissa yli viikon ja sieltä alettiin kysellä tarkkoja tietoja sen sisällöstä me saimme vihdoin tarpeeksemme. Olimme asuneet tyhjässä talossa parisen viikkoa. Pieni poikamme oli juuri kokenut elämänsä suurimman muutoksen: hänen kotinsa oli pakattu laatikkoihin ja elimme yhtäkkiä uudessa ympäristössä. Cosimo oli Jamaikalla hoitamassa työasioita ja hakemassa Poppy-koiraa luoksemme. Minä olin raskaana ja väsynyt, ja aloin olla vähän huolissani siitä miten kauan uusi au pairimme jaksaisi elää eräelämää kanssamme, ilman huonekaluja ja autoa. 

Me olimme muuttaneet Jamaikalta Belizeen jotta Cosimo voisi avata maahan EU:n uuden teknisen toimiston. Aikaisemmin EU:n Jamaikan delegaatio oli hoitanut Belizen asioita Jamaikalta käsin mutta toimiston avaamista Belizeen oli pidetty tärkeänä askeleena. Nyt kun olimme vihdoin täällä viranomaiset eivät tuntuneetkaan välittävän siitä pääsimmekö asettumaan maahan kaikessa järjestyksessä.

Diplomaattien konteista ei makseta veroja eikä niitten sisältöä tarvitse eikä kuulu tarkemmin eritellä tullille. Kerroimme Belizen viranomaisille, että jos tulli ei päästäisi konttia pitemmittä puheitta Belmopaniin, he voisivat saman tien laittaa sen Jamaikalle menevään laivaan ja me lähtisimme koko seurue takaisin Jamaikan kotiin. Jos olisimme lähteneet kontteinemme takaisin Jamaikalle, toimiston perustaminen Belizeen olisi taas siirtynyt. Meidän kannaltamme ajoitus oli tärkeä sen vuoksi, että Cosimo oli juuri aikeissa tuoda Poppyn luoksemme Belizeen. Kun Poppy kerran lähtisi Jamaikalta, se ei sinne voisi enää Jamaikan tiukkojen rabies-rajoitusten vuoksi palata. 

Yhtäkkiä EU:n uuden toimiston diplomaattistatus olikin tullille selvääkin selvempi asia ja konttimme päästettiin lähtemään kohti Belmopania. Tässä vaiheessa elettiin jo helmikuuta. Vielä paljon kauemmin kesti saada melkein kaksisataa laatikkoa ja huonekalua purettua ja asetettua omille paikoilleen. 
Kontti vihdoin kotiportillamme

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!