perjantai 27. tammikuuta 2012

Scruffy

Yritämme auttaa paikallista eläinsuojeluyhdistystä minkä voimme. Tavallisesti rahalla koska aika ei aina riitä muuhun. Viime vuoden lopulla toimimme myös kuukauden verran sijaiskotina eläinsuojeluyhdistyksen pelastamalle pennulle. Scruffy-pentu on tuo otsikkokuvissa esiintyvä pieni koira.

Scruffyn oli joku eläintenystävä noukkinut Belmopanin aamuruuhkasta viime syyskuussa juuri kun se oli jäädä auton alle. Scruffy oli silloin ehkäpä kahdeksan viikkoa vanha. Kukaan ei tiedä miten se oli tielle joutunut. 

Eläinsuojeluyhdistyksen Lilly otti pennun alkuun kotiinsa. Lilly rupesi kuitenkin heti etsimään Scruffylle parempaa sijaiskotia koska hänen pihansa ei ole suurensuuri ja Lilly pitää kotonaan bed & breakfast -paikkaa jossa koirille ei oikein ole sijaa. Pennusta kuultuaan Cosimo olisi ottanut sen heti meille asumaan, mutta minulta kesti muutama viikko lämmetä ajatukselle. 
Scruffy ensimmäistä päivää meillä
Scruffy oli noin kymmenen viikkoa vanha kun kävimme vihdoin hakemassa sen meille. Minun kävi sääliksi kiireistä Lillyä ja jotenkin tuntui, että tämän pennun paikka oli meidän kotonamme. Scruffyn asiaa edesautti se, että sillä oli siinä vaiheessa jo tiedossa omistaja, eli tiesin ettei Scruffysta vahingossa tulisi meille kolmatta koiraa. Kahdessa koirassa on jo aika tavalla tekemistä, ja koiranhihnoja pitämään minulla on vain kaksi kättä. Ajatus kolmannesta omasta koirasta hirvittää vähän. 

Scruffyn piti kasvaa ja parantua sitä vaivaavista sairauksista ennen kuin se lähtisi uuteen kotiinsa. Minä olin aika äskettäin menestyksekkäästi hoitanut Pongon hyvin sairaasta koirasta terveeksi. Olin huomannut, että kulkukoirien lääkitseminen ja hoitaminen kotikoiriksi oli minulle mieluisaa hommaa. Scruffy vaivoineen ja lääkkeineen oli juuri sopiva haaste syksylle. 

Lokakuun lopussa, kun Scruffyn täitten karhentama turkki oli sileä ja pörröinen ja se oli parantunut keuhkoja vaivanneesta tulehduksesta oli aika päästää se lähtemään uuteen kotiinsa. Meidän teki mieli kaapata Scruffy ja kadota sen kanssa maan alle mutta päästimme sen kuitenkin lähtemään ja toivoimme sille parasta mahdollista tulevaisuutta uudessa kodissaan. 
Parhaat kaverukset leikkimässä Scruffyn lähtöpäivänä
Muutama päivä sitten kuulin, että Scruffy oli sairastunut syyhyyn pian meiltä lähdettyään: vähän kerrallaan sen kaunis turkki oli alkanut kulua pois, ensin päälaelta, sitten kaulasta ja jaloista. 

Scruffy asuu tätä nykyä luksuslomakohteessa eräällä Belizen edustan saarista. Sitä hoidetaan uudessa kodissaan hyvin, siitä ei ole kysymys. Eläinlääkärin diagnoosin mukaan se on stressaantunut suuresta elämänmuutoksesta ja on siksi joutunut huonoon kuntoon. Syyhypunkit uhkaavat täällä kaikkia koiria joiden vastustuskyky on syystä tai toisesta heikentynyt. 

Sydämeni särkyi vähän uutisen kuullessani. Meidän täytynee käydä viettämässä Scruffyn luona saarella pian pitkä viikonloppu, joka toivottavasti rentouttaa sitä yhtä paljon kuin meitä. Ehkä voisin viedä mukanani neempuun istutettavaksi saareen. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!