perjantai 10. helmikuuta 2012

Ostoksilla Belmopanissa

Jos haluaa käydä kunnolla ruokaostoksilla Belmopanissa, täytyy kiertää melkein koko kylä. Täällä liha ostetaan lihakaupan isoista pakastealtaista, hedelmät ja vihannekset hedelmäkaupasta tai toripäivinä torilta, ja muut ostokset kylän monista ruokakaupoista.

Kylän keskustassa on ostari jossa on ruokakauppa, lihakauppa, kaksi kahvilaa, matkatoimisto ja kirjakauppa joka tuntuu myyvän kaikkea muuta paitsi kirjoja. Ostarin kulmassa on myös yhdistetty parturi ja tietokonepelikorjaamo, ja toisella puolella tietä hedelmäkauppa. Hedelmäkaupan takana on täysviljaleipomo jonka kaikki leipomukset leivästä korvapuusteihin on tehty täysviljasta ja ovat vähän puisevia minun makuuni. Hyvää korppujauhoa sieltä kyllä saa.
Ostarin ilmoitustaulu
Hedelmä- ja vihanneskauppa
Ostarin ruokakauppa kuuluu Brodies-ketjuun. Sieltä löytyy ruuan lisäksi kosmetiikkaa, leluja, astioita, syntymäpäiväkortteja ja kaikenlaista muuta - se on siis oikeastaan pieni tavaratalo tai marketti. Brodies-kaupassa kaikki on kalliimpaa kuin muissa kylän kaupoissa joten ostan sieltä vain sellaiset välttämättömyydet mitä muualta ei löydy. 
Brodies-kauppa ja -apteekki
Brodies-kaupan yhteydessä on myös apteekki jota pitää vakava mutta innostunut apteekkari. Vaikka kylällä on muitakin apteekkeja tulen useimmiten käyneeksi Brodiesin apteekissa. En tiedä mitä apteekkari sanoisi jos tietäisi, että suurin osa ostamistamme lääkkeistä ja luonnontuotteista on itse asiassa koiria varten. Haen apteekista muun muassa puhdistusalkoholia johon hukutamme koirista noukitut punkit, ja omega-3-öljyä jota sekoitamme päivittäin koirien ruokaan. Ihmisten lääkkeitä tulemme aika harvoin Belizestä ostaneeksi. Hamstraan niitä Suomesta mukaan. 

Brodies-kaupan lisäksi Belmopanissa on useampi kiinalaisten tai taiwanilaisten omistama ruokakauppa. Kaikkia kutsutaan kiinalaisiksi kaupoiksi. Vaikka kiinalaisten kauppojen välillä on pieniä eroja, niillä on kuitenkin paljon yhteistä keskenään. Kaupat ovat usein pölyisiä koska niitten ovet ovat ammollaan aina kaupan ollessa auki - ja kiinalaiset kaupat näyttäisivät olevan auki melkein aina. Kassalla myyjä pyyhkäisee rätillä ostoksista pahimmat pölyt pois ennen kuin pakkaa ne kasseihin. 
Chen's - kiinalainen kauppa josta ostamme melkein kaikki päivittäistavarat
Jostain syystä kiinalaisissa kaupoissa on harvoin valot päällä ja vaikka kaupoissa on kyllä sähköt en ole vakuuttunut, että kaikissa on toimivaa aggregaattia sähkökatkosten varalta. Emme ostakaan pakasteita Belmopanin ruokakaupoista juuri ollenkaan koska ne ovat turhan usein päässeet sulamaan ja jäätyneet sitten uudestaan. Lihakaupan aggregaatti tuntuu onneksi toimivan moitteetta.

Viime viikolla näin Brodies-rekan erään kiinalaisen kaupan edessä purkamassa tavaraa hyllyihin. Kirjaimellisesti samoista tuotteista voi siis nähtävästi maksaa virallisen Brodies-hinnan tai sitten käydä noukkimassa ne halvemmalla kiinalaisen kaupan hyllyltä. 
Fansico - toinen suosimamme kiinalainen kauppa
Kylällä on myös muutama vaate- ja kenkäkauppa. Niihin minulla on harvoin asiaa. Tuntuu helpommalta tehdä vaate- ja kenkäostokset lomilla Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa missä valinnanvaraa on enemmän ja hinnatkin ovat usein asiallisemmat. 

Belmopanin kaupoissa on turha käydä hakemassa inspiraatiota aterioihin tai muihin ostoksiin koska kaupat eivät ole kovin inspiroivia. Ruokakaupoista löytyy kyllä tavallisesti kaikki perustarpeet, mutta ei aina samoja tuotteita päivästä toiseen. Lempimurojani ei esimerkiksi näytä enää olevan tarjolla missään, vaikka viime vuoden puolella niitä oli tarjolla kaikkialla. Tätä nykyä pidän kyllä itse asiassa ihan hyvänä sitä, että valinnanvaraa ei ole loputtomasti. Eipähän tarvitse kärsiä myöskään valinnanvaikeudesta! 
Nim Li Punit Street, yksi Belmopanin keskeisistä ostoskaduista
Tämäkin kylänraitti, Mountain View Drive, on Belmopanin ostoskatuja
Vähästä tarjonnasta oppii myös improvisoimaan vaikka mitä. Muutama viikko sitten ostimme lapsille Spanish Lookout -mennoniittikylän isosta marketista oikeat rakennustyöntekijän suojahatut. Kaupan leluosasto on täynnä leluja jotka varsinkin Mikon käsissä hajoavat turhan nopeasti. Suojahattu puolestaan on toivon mukaan suunniteltu kestämään ainakin pienemmät kolhut. Hatut maksoivat vähän yli 10 Belizen dollaria kappale, alle 4 euroa. Molemmat lapset ovat innostuneita leikkimään rakennustöitä ja meillä oli jo ennestään muutama lasten rakennusvälinesetti. Hatut vaan päähän ja töihin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!