torstai 1. maaliskuuta 2012

Univelkakriisi

Olen viettänyt kuluneen vuorokauden Matilda sylissäni. Tytölle tulee uusia hampaita - niitä kaikkein viimeisimpiä, suurimpia ja kaikesta päätellen kivuliaimpia - ja hän on hammassäryn vuoksi kuumeinen ja väsynyt. On vähän hankalaa kantaa koko ajan mukana yhtätoista ylimääräistä kiloa, varsinkin kun huomiota kaipaa toinenkin lapsi, koirista puhumattakaan. Mutta on tässä hyvätkin puolensa. On ihanaa kun pienen tytön rauhoittamiseen ja lohduttamiseen riittää äidin syli. Hän haluaa antaa minulle pikkusuukkoja ja halauksia vähän väliä, kai varmistaakseen, että olen varmasti ihan lähellä. 

Tänä aamuna sain käytyä tae-bo-harjoituksissa sillä aikaa kun lastenhoitaja valvoi aamu-unia nukkuvaa Matildaa. Ja nyt illalla tyttö onneksi nukahti rauhallisesti ja minulla on hetken taas kädet vapaana. Levotonta yötä odotellessa. Kaksi yötä on nyt kulunut vähintään parin tunnin välein heräillen, ja voi miten se näkyy ja kuuluu minusta kauas. Pienelle potilaalle riittää kyllä melko loputtomasti voimia ja sympatiaa, mutta muitten kanssa on ollut tänään vähän niin ja näin. Jouduin pieneen sanaharkkaan aamulla yhden jumppakaverini kanssa, ärtyilin illalla ennen lasten nukkumaanmenoa Mikolle ihan typeristä asioista, ja ärähdin äsken Pongolle kun luulin sen ulisevan pihalla. Itse asiassa ulisija oli uuden naapurin iso valkoinen koira; Pongo-paralla ei ollut ulinan kanssa mitään tekemistä. 

Cosimo on edustusillallisella ja on onnekseen siis säästynyt minun väsyneeltä vihaisuudeltani. Poppy yrittää olla mieliksi ja avuksi ja poissa tieltä kun huomaa minun olevan väsynyt ja on siinä onnistunut hyvin tapansa mukaan. 

Tiedän milloin on ollut vähän tavallista huonompi päivä kun illalla kurkkua vähän kutittaa. Se on merkki siitä, että ääni on turhan monta kertaa tänään noussut turhan kovaksi. Kun väsyneenä suutun, puhun helposti liian kovaa (kauniisti sanottuna), ja puhetekniikassani on selvästi puutteita kun tunnen kovan puheen kurkussa vielä illalla. Kuin muistutuksena päivän huonoista hetkistä. 

Tällaisina päivinä jään helposti illalla miettimään turhan pitkäksi aikaa kaikkia päivän aikana tekemiäni ja sanomiani typeryyksiä. Niitähän riittää, mutta niitten miettiminen ei mitenkään paranna iltaa tai mielialaani. Harmikseni omien pöllöyksieni pyöritteleminen mielessä ei myöskään takaa sitä, että käyttäytyisin yhtään paremmin huomenna. Täytyy vain toivoa parempaa yötä, ja pitempiä ja löyhempiä hermoja. Ja että ne suuret hampaat saavat vihdoin puskettua esiin ja Matilda pian tokenee omaksi iloiseksi itsekseen. Mikolla ja Pongolla on onneksi molemmilla suuret sydämet ja kyky antaa anteeksi minun ärtyilyni. Parempaa huomista kohti siis. 


Ps. Toistaiseksi penkereestä kirosanakorvikkeena ei ole ollut mihinkään. Sama vanha litania suomalaisia kirosanoja purkautuu suustani kun oikeasti kihahdan. Olen niin nopea suuttumaan, että usein yllätän itsenikin, ja siinä vaiheessa kun näen jo punaista en enää osaa panna suutani suppuun. 

4 kommenttia:

  1. Jep. Korvikekirosanoista ei ole mihinkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole ei... Pakko kai vaan oppia siivoamaan suuni ihan kerta kaikkiaan. Mutta miten?!

      Poista
  2. Kohtalotoveri täällä, tosin flunssaisen lapsen flunssainen hoitaja. Kurjaa kun lapsella on huono olla.. se tosiaan syö voimia ja energiaa äidiltä! Minkä ikäinen Matilda on? Meillä poika teki niita isoja hampaita viime syksynä/talvena, tosi pitkään, aina välillä oli kädet suussa siihen malliin että ikeniä syyhysi. Ei onneksi kuumetta tullut siitä. Onneksi nekin hampaat ennen pitkää puhkeaa.. Voimia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matilda on 20 kuukautta ja enää näyttäisi puuttuvan ne neljä viimeistä hammasta. Osa saattaa jo olla tullutkin, tyttö ei anna mun katsoa suuhunsa kunnolla, että ehtisin joka puolelta laskea hampaat... Mutta muutama sieltä kyllä puuttuu vielä ja ikenet pullottaa kipeän näköisesti.

      Voi tässä olla nyt kyllä jotain muutakin vialla, vien Matildan tänään varalta lääkäriin tarkistettavaksi.

      Kovaa on kipeänä hoitaa kipeää lasta! Voimia siis myös sinne!

      Poista

Kiitos kommentistasi!