sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Uuden ajan alku

Olemme pari vuotta olleet oman naapurustomme harvoja koiranomistajia. Olemme Belmopanissa harvinainen tienpätkä siitä, että täällä joka pihassa ei ole koiraa. Meidän talomme kaikki aitanaapurit ovat tähän asti olleet koirattomia talouksia. Vastapäisen talon pihalla näkyy silloin tällöin hassu pieni ja pyöreä mustavalkoinen chihuahua mutta se ei taida asua talossa pysyvästi. Chihuahua on niin olemattoman pieni, ettei sen ääni melkein edes kuulu tien toiselta puolelta meille asti. 

Muutaman talon päässä oli pihassa jonkun aikaa pit bull, joka oli niin hiljainen ja tumma väritykseltään, että se melkein katosi nurmikkoon. Joskus öisin se hiipi talomme ohi ja innosti meidän koiramme ikkunaan ärähtelemään mutta muuten siitä ei kuulunut ääntäkään ja sen olemassaoloa tuskin huomasin. Ja sitten koira katosi yhtä yllättäen kuin oli naapurustoon ilmaantunutkin. Vähän pitemmällä kadun varrella asuu muutama muukin koira mutta nekään eivät turhia hauku ja elelevät molemmat omissa talouksissaan lähinnä sisäkoirina. 

Eilen illalla kun tulimme Cosimon kanssa Belmopanin kansainvälisten naisten ryhmän varietee-esityksestä (josta lisää myöhemmin) näin naapuripihalla ison valkoisen koiran. Talossa ei ole aikoihin asunut ketään ja vaikka sitä onkin selvästi tällä viikolla valmisteltu uutta asukasta varten, oli silti yllätys nähdä pihalla koira. Valkoinen koira oli kuin haamu pimeällä pihalla, mutta kun Cosimo nousi autosta avaamaan porttia, haamu haukkui ja paljastui oikeaksi eläväksi koiraksi. Koira näytti pit bullin ja jonkun muun ison rodun sekoitukselta. 

Yhdeltätoista, kun olin juuri käynyt nukkumaan, valkoinen koira alkoi haukkua pihallaan. Sen täytyi olla ihmeissään uudesta todellisuudestaan. Sisällä talossa Pongo hermostui ulkona haukkuvasta koirasta. Lähdin sängystä takaisin alakertaan nostamaan ruokahuoneen ikkunalaudoilta sivuun helposti hajoavaa tavaraa siltä varalta, että Pongolle tulisi mieleen käydä ikkunoista katsomassa mitä naapurin pihalle kuuluu. Pongo tuli minua portaissa vastaan. Koirat asuvat ja elävät meillä alakerrassa koska silloin kun niillä on punkkeja on hyvä, että edes jotkut huoneet pysyvät punkittomina. Tavallisesti koirat eivät edes yritä yläkertaan. Pongo pyrkii portaita ylös silloin kun ukostaa tai jos sillä on muuten epävarma olo. 

Johdatin Pongon alas portaita ja kävin nostamassa koriste-esineet ruokailuhuoneen ikkunalaudoilta pois. Naapuripihalla valkoinen koira haukahteli edelleen hermostuneen oloisesti. Halusin osoittaa meidän koirillemme, että ulkoa kuuluvalla haukulla ei ollut mitään väliä, joten istuin hetkeksi alakertaan katsomaan televisiota. Poppy ja Pongo kävivätkin pian sängyilleen nukkumaan, valkoinen koira rauhoittui omalla pihallaan ja minäkin menin vihdoin nukkumaan. Läpi yön heräsin kuitenkin naapurin koiran haukkuun. Koiraparka ei vielä tiedä, että asuu rauhallisessa kylänosassa missä Yhdysvaltain suurlähetystö vartioi seutua niin hyvin, ettei täällä vahtikoiralle oikein riitä hommaa. Ihan hyvä on pysyä valppaana mutta haukkuminen on useasti ihan turhaa. Meidänkään koirat eivät tosin ole tätä asiaa vielä täysin hyväksyneet vaan pyrkivät nekin edelleen hoitamaan tarmokkaasti talonvahdinhommia. 

Tänä aamuna päästin koirat käymään pihalla. Valkoisen koiran rinnalle oli yhtäkkiä jostain ilmaantunut valtava rottweiler. Koirat haukkuivat toisilleen raivokkaasti aidan läpi. Kävin viemässä Poppyn ja Pongon aamulenkille. Mennen tullen valkoinen koira ja rottweiler naapurista muistuttivat meitä kovaan ääneen olemassaolostaan. Toivon, että koirat ennen pitkää tekevät keskinäisen yhteistyö- ja avunantosopimuksen ja alkavat elää rauhallista rinnakkaiseloa. Nehän voisivat vaikka jakaa keskenään tienpätkän vahtivuoroja niin, että jokainen saisi nukkua kunnon päiväunet?

Mutta vaikka haukkukilpailut jatkuisivatkin, tilanne voisi olla paljon pahempikin. Uuden naapurin koirat ovat suuria ja hyvinsyöneen näköisiä. Ne saavat molemmat kulkea pihalla vapaasti sen sijaan, että olisivat ketjun päässä, ja vaikuttavat terveiltä ja kaikinpuolin hyvävointisilta. Olisi kovaa jos melkein koirattomaan naapurustoomme olisi ilmaantunut joku selvä eläinsuojelutapaus näitten mahtavien vahtikoirien sijaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!