perjantai 2. maaliskuuta 2012

Ulkosuomalainen kotiäiti pistää lusikkansa soppaan

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT julkaisi äskettäin internetsivuillaan taloustietelijä Janne Tukiaisen kirjoittaman kolumnin lasten päiväkotihoidon puolesta. Tukiainen toteaa, että tilastojen ja lasten kehitystä mittaavien tutkimusten perusteella alle kolmevuotiaiden lasten kotihoitoa ei pitäisi Suomessa tukea siinä määrin kuin sitä nyt tuetaan. Kun verrataan kotona ja päiväkodissa hoidettujen lasten sosiaalisia, kognitiivisia ja ei-kognitiivisia taitoja ja myöhempää koulumenestystä "useimmille lapsille on hyväksi mennä laadukkaaseen päiväkotiin aiemmin kuin kolmevuotiaana." 

Alle kolmevuotiaiden hoito päiväkodeissa vapauttaa heidän vanhempansa aikaisemmin työmarkkinoiden käyttöön, ja vanhemmat eivät täten menetä useamman vuoden palkkaa ja työkokemusta. Tukiaisen mielestä päiväkotiskenaariossa kaikki osapuolet ilmiselvästi voittavat. 

Ei ole sattumaa, että VATT:n sivuilla kirjoitetaan aiheesta juuri nyt. Tänään Helsingin Sanomat kertoo hallituksen harkitsevan kotihoidontuen keston lyhentämistä vuodella. Tällä hetkellä Suomessa voi saada kotihoidontukea siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta; muutoksen myötä kotihoidontuki katkeaisi lapsen täyttäessa kaksi. Tukiaisen kolumnin on siis tarkoitus osoittaa kuinka hyvä hallituksen uusi suunnitelma onkaan. Mielestäni taloustietelijä on kuitenkin lähtökohtaisesti heittänyt lapsen pois pesuveden mukana, kuten sanonta kuuluu, kun on lähtenyt arvioimaan lasten hoitoa ja kasvatusta vain kansantalouden ja lasten kehitystä mittaavien tutkimusten pohjalta. Tukiainen ei piittaa psykologian tutkimuksista joiden mukaan alle kolmevuotiaita olisi hyvä hoitaa kotona, eikä niistä näytä piittavan myöskään hallitus.

Olen samaa mieltä Tukiaisen kanssa siitä, ettei ole mitenkään itsestäänselvää, että alle kolmevuotiaan paras paikka on kotona. Voisi kuvitella, että lapsen on parempi viettää päivät hyvässä päiväkodissa kuin vaikkapa pahasti alkoholisoituneen äidin hoidossa kotona. Osa vanhemmista ei halua hoitaa lapsiaan kotona vuosikausia. Myös heidän lapsilleen hyvä päiväkoti on erinomainen ratkaisu. 

Jos mitataan lasten tietojen ja taitojen kehitystä ja myöhempää kouluosaamista voivat päiväkotilapset hyvinkin pärjätä alkuun koulussa kotona hoidettuja ikätovereitaan paremmin. Kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat eivät ehkä aktiivisesti leikitä lapsiaan tai varta vasten pyri opettamaan heille tietoja ja taitoja niin kuin päiväkodin opettajat. Kotona hoidetuilla lapsilla ei ole samanlaista sosiaalista ympäristöä kuin päiväkotilapsilla, joten kotona hoidettujen lasten sosiaaliset taidot kehittyvät epäilemättä usein päiväkotilapsia myöhemmin. En halua tässä ottaa sen kummemmin kantaa kotihoidon moniin hyviin puoliin. Mutta uskallan kuitenkin epäillä, että teini-ikäisistä ei enää voi kovin helposti tietojen, taitojen tai koulumenestyksen perusteella sanoa viettivätkö he alkulapsuutensa koti- vai päiväkotihoidossa. Tukiaisen mainitsemat tutkimukset mittasivat lasten koulumenestystä ja muita taitoja ja taitoja vain kymmenvuotiaaksi asti. 

Tukiainen toivoo, että kykenisimme rehellisesti tunnustamaan, että hänen lainaamiensa tutkimustulosten perusteella ainoa jonka voi selvästi osoittaa hyötyvän kotona lasten kanssa olemisesta on "sellainen vanhempi joka nauttii kotona olosta". Heistä Tukiainen tuntuu kuitenkin vähät välittävän. "Lasten ja koko yhteiskunnan edun nimissä" kotihoidon tukea olisi vähennettävä. 

Tukiainen toteaa, että kaikilla vanhemmilla pitäisi toki olla oikeus olla kotona lastensa kanssa. Ongelma on siinä, että sehän ei voi mitenkään onnistua jos kotihoidon "liiallinen julkinen tuki" lopetetaan, kuten Tukiainen tutkimustulosten valossa toivoo. Jos kotihoitoa ei tueta kahta vuotta pitempään, kotiin on pitemmäksi aikaa varaa jäädä vain hyviintoimeentulevien vanhempien jotka eivät pelkää lasten kanssa kotona vietettyjen vuosien aikana menettyä palkkaa tai kilpailukykyä työmarkkinoilla. Muilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pyrkiä palaamaan työmarkkinoille. Tämä ei kuulosta siltä tasa-arvoiselta Suomelta mistä minä olen kotoisin.

On selvää, että kotihoidontukea ei olla alentamassa siksi, että se on paras ratkaisu kaikille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Sen sijaan, että keksitään kaikenlaisia selityksiä sille miksi kotihoidontukivuosien vähentäminen on itse asiassa kaikkien parhaaksi, mitäpä jos sanottaisiin rohkeasti ääneen, että päätöstä ajavat talouspoliittiset intressit? Vaikka hallitus on kai unohtanut jonkun kohdan laskutoimituksestaan: kotihoidontuki on itse asiassa arvioiden mukaan kunnille ja valtioille huomattavasti halvempaa kuin päiväkotihoito, Taloussanomat kirjoittaa tänään. 

Ja jos asioista ruvetaan puhumaan niitten oikeilla nimillä, kerrottakoon samalla mistä löytyy laadukas päiväkotipaikka kaikille yli kaksivuotiaille lapsille? Suomessa kun on ymmärtääkseni tällä hetkellä pulaa niin päiväkotipaikoista kuin koulutetuista päiväkodin opettajistakin. 

Kuten olen aikaisemminkin maininnut, en ole päiväkotivastainen, kaikkea muuta. Mielestäni perheitä pitäisi mahdollisuuksien mukaan tukea tekemään heille parhaiten sopivat ratkaisut. Minua huolestuttaa tapa millä Suomessa höylätään tukia ja etuisuuksia siksi, että ne eivät ole taloudellisesti kannattavia tai eivät muuten sovi jatkuvan kehityksen kaavioon. Se Suomi missä minä kasvoin ei koko ajan tuntunut pauhaavan näistä mitattavista arvoista vaan korosti myös pehmeämpiä arvoja. On niin paljon muutakin kuin raha ja talous, eteneminen uralla, tai koulumenestys. 

4 kommenttia:

  1. Kuule, tuo viimeinen lause oli viikon paras ja järkevin lause! Minä en enää jaksa näitä Suomen "ongelmia"....ehkä olen ollut jo liian kauan poissa....Mukavaa viikonloppua ja ihanalle Matildalle enkelin kosketusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein hyvää viikonloppua myös sinne Sofia! Ja kiitos kommentista. Matilda alkaa onneksi olla jo melkein entisellään, mikä helpotus!

      Poista
  2. Hyvä kirjoitus, tuo pitäisi lähttää muuallekin luetavaksi, vaikkapa Hesarin mielipideosastolle tai itse Tukiaiselle.. Valitettavasti Suomessa ollaan ajamassa alas monia asioita..
    Jos lapset hoidetaan kotona, niin moni heistä käy seurakunnan ym kerhoissa joten sosiaalinen kokemus tulee sieltä, ei tarvi todellakaan olla ylisuurissa päiväkotiryhmissä jossa on myös kova meteli. Olen ollut paljon päiväkodeissa töissä aikoinaan ja en tiedä mikä siellä niin paljon parempaa on kun hyvässä kodissa. Kolmevuotiaskin on todella pieni ihminen vielä ja mitä hyvää siellä voi olla kaksivuotiaalle. En vaan todella ymmärrä....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Marre! Erikoista on seurata täältä kaukaa Suomen menoa. En tiedä mitä tai kenen mallia siellä seuraillaan, kun kaikkien on koko ajan tehtävä voittoa ja etuja karsitaan. Mitä on tapahtunut sille pehmeämpiä arvoja puolustavalle Suomelle mistä ylpeilin maailmalla vielä yliopistoaikoina?

      Poista

Kiitos kommentistasi!