maanantai 16. huhtikuuta 2012

Viikko paketissa

Mikon leikkikoulu oli vielä viime viikon pääsiäislomalla. Minulla oli aamut apuna lastenhoitaja kuten tavallista, joten yhtenä aamuna ehdin hoitaa vähän laskuja ja käydä ruokaostoksilla sillä aikaa, kun lastenhoitaja viihdytti kotona molempia lapsia. Toisena aamuna vein Mikon Formosaan pirtelölle; poika oli erinomaista kahvitteluseuraa ja odotan, että pääsen hänen kanssaan istumaan Formosaan pian uudestaan! Muutaman aamun leikitimme lastenhoitajan kanssa yhdessä kotona lapsia. Se sujuu ihanan orgaanisesti, kun lastenhoitaja on sekä minulle että lapsille niin tuttu. 

Iltapäiviksi yritin järjestää Mikolle seuraa ja tekemistä, kun aamupäivät kuluivat leikkikoulun sijaan hiljaisemmissa merkeissä. Vasta jälkeenpäin tajusin miten monikulttuurinen viikosta muodostui: Tiistai-iltapäivällä meillä oli kylässä salvadorilainen ystäväni kahden salvadorilais-belizeläisen lapsensa kanssa. Keskiviikon leikkitreffit Mikon amerikkalaisen leikkikaverin ja tämän belizeläisen sijaisveljen kanssa peruuntuivat viime hetkellä. Torstai-iltapäivänä leikkimään tuli puolestaan mennoniitta-ystäväni tyttärineen, joista toinen on yksi Mikon parhaista kavereista. Viikko huipentui Mikon garifuna-leikkikaverin vierailuun perjantai-iltapäivällä (Belizen garinaguista lisää toisella kertaa). Poika ja hänen äitinsä jäivät tuttuun tapaan meille syömään ja istumaan iltaa. Cosimo teki pastaa, avasimme valkoviinipullon, lapset leikkivät, ja me aikuiset paransimme hetken aikaa maailmaa, tai ainakin Belizeä. 

Lauantaina lepäilimme kotona aamun. Tai lepäilimme ja lepäilimme. Aamulla tajusin, että vastakorjattu astianpesukone on tietysti homeessa seistyään käyttämättömänä viisi kuukautta. Etikkaa, ruokasoodaa ja aikaa kului koneen puhdistamiseen. Mutta lauantai-iltapäivällä odotti onneksi palkinto: toinen ratsastustunti, joka sujui oikein mukavasti. Tällä kertaa sain tehdä töitä jo sen verran, että nyt jälkeenpäin lihaksia särkee lupaavasti. Miko jaksoi hevosen selässä viime kertaa pitempään ja Matildakin sai käväistä ratsailla tunnin lopulla. Ensi viikolla päästään ehkä jo vähän maastoratsastamaan! 

Sunnuntaina olimme kaikki väsyneitä ja vähän kärttyisiä. Kävimme silti mukavalla brunssilla britti-pariskunnan pitämässä läheisessä ravintolassa ja ostamassa juomavettä Fansico-kaupasta. Heti Matildan päiväunien jälkeen lapset leikkivät Cosimon kanssa täytettävässä pienessä vesialtaassa takapihalla ja minä haravoin pihaa vähän siistimmäksi. Loppupäivä tuntuikin sitten olevan yhtä kitinää ja ärinää. Onneksi kello kiersi vihdoin tiensä nukkumaanmenoaikaan. 

Ja nyt on taas uusi aurinkoinen viikko alussa. Hyvää viikon alkua kaikille!

2 kommenttia:

  1. Kata puhuuko sun lapset sujuvasti sekä suomea että italiaa? Sorry jos kerrot siitä täällä jossain ja olen missannut :-) Mietin vaan, että oppiikohan mun tyttö ikinä puhumaan mitään kieltä!! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän kohta nelivuotias poika puhuu sujuvasti suomea, italiaa ja englantia. Englantia kohta varmaan noita kahta muutakin paremmin, kun kaverit ovat englanninkielisiä, vaikka alunperin vahvin kieli oli suomi ja italia ja englanti tulivat sitten perässä. Kohta kaksivuotias tyttömme puhuu aika hyvin myös kaikkia kolmea kieltä, mutta välillä tulee kaikkia kieliä keskenään sekaisin, ja tyttö tekee myös hassuja virheitä - sanoo esimerkiksi "minä tykkäät tästä" "miko ei saat tippuu vettä" (miko ei saa tiputtaa vettä)... Yksikön toinen on noissa verbimuodoissa jostain syystä suuressa suosiossa tällä hetkellä!

      Ovat olleet molemmat lapset kyllä aika aikaisin liikkeellä puheen kanssa. Kyllä se teidänkin tyttö alkaa vielä puhumaan! Nämä ovat niin yksilöllisiä juttuja ja ennen pitkää ollaan kaikkien lasten kanssa siinä vaiheessa, ettei niitä saa hiljaiseksi vaikka joskus kaipaisikin hetken rauhaa ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi!