perjantai 11. toukokuuta 2012

11 kysymystä... tai jotain sinnepäin

Kävin hakemassa Karoliinan blogista haasteen. Alkuperäisessä haasteessa tehtävänä oli vastata 11 kysymykseen, keksiä uudet 11 kysymystä ja haastaa 11 blogikirjoittajaa vastaamaan niihin. Karoliina muutti hiukan sääntöjä ja asetti vain 7 kysymystä eikä haastanut virallisesti ketään. Minusta on hauska vastata kysymyksiin ja nämä kysymykset olivat vielä niin mielenkiintoisia, etten voinut vastustaa kiusausta!

1. Mikä on tärkein arvo sinulle? 
Minulle on ennen kaikkea tärkeää suvaitsevainen solidaarisuus muita ihmisiä, eläimiä ja luontoa kohtaan. Olisikohan tuolle joku ihan oikea termi olemassa? Olen sitä mieltä, että olemme kaikki tässä maailmassa toisistamme tavalla tai toisella riippuvaisia. Meidän on siis tultava toistemme kanssa toimeen ja kunnioitettava toistemme erilaisuutta. Meidän on huolehdittava toinen toisistamme ja ennen kaikkea niistä, jotka eivät itse kykene itsestään huolehtimaan. Olen itse tämän arvomaailman mittakaavassa tietysti hyvin puutteellinen: minun on esimerkiksi vaikea suhtautua ihmisiin, jotka eivät kykene muita suvaitsemaan. 

2. Jos voisit, muuttaisitko jonkin aiemmin tekemäsi asian toisin?
Joka päivä muuttaisin monta pientä asiaa. Jos ehtisin asiaa ajatella, korottaisin ääntäni hyvin harvoin. Käytännössä saatan erityisesti väsyneenä ärtyillä aika vähästäkin ja se harmittaa joka ilta, kun pitkän päivän päätteeksi pääsen omien ajatusteni juurille. Pitkään kaduin myös valintaa minkä tein eräässä helsinkiläisessä risteyksessä vuosia sitten. Laskelmoin väärin toisesta suunnasta tulevan auton etäisyyden ja reputin ajokokeen. Muistan edelleen tuon hetken kirjaimellisesti kuin eilisen päivän, vaikka siitä on nyt jo kohta kaksitoista vuotta. Muutama vuosi sitten ajoin vihdoin Kingstonissa ajokortin, ja nyt kun olen jo vähän pitempään ajellut täällä Belmopanin kylällä, tuo nuoruuden ajovirhe ei onneksi enää niin harmita. 

3. Mitä mieltä olet suomalaisten suhtautumisesta maahanmuuttajiin?
Suhtautumista on varmaan ja toivottavasti monenlaista. Epäluuloisuus erilaisuutta kohtaan ja suoranainen rasismi tuntuvat kuitenkin värittävän suomalaista maahanmuuttokeskustelua. Se tekee minut äärimmäisen surulliseksi ja vihaiseksikin. Olen ollut niin kauan Suomesta poissa ja tapaan siellä lomaillessani sen verran hyvin valikoitua porukkaa, että olen vasta aika äskettäin internetin ihmeellisen maailman kautta tajunnut minkälainen ilmapiiri Suomessa onkaan suhteessa maahanmuuttajiin. Maahanmuuttokriitikot päivittelevät, ettei ulkomaalaisia voi Suomeen sopeuttaa, koska ei erilaisessa kulttuurissa kasvanut ihminen heidän mukaansa uutta kulttuuria kykene koskaan ymmärtämään ja omaksumaan. En ole heidän kanssaan vähääkään samaa mieltä. Mutta toisaalta tuntuu melko toivottomalta odottaa, että he itse muuttaisivat näkemyksensä ulkomaalaisista!

4. Onko sinusta outoa, että ihmiset jopa Suomessa tienaavat bloggaamalla?
Ei se minusta outoa ole, eikä siinä ole itsessään mielestäni sinänsä mitään pahaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos bloggaamisesta maksetaan, sen luonne muuttuu; vaikka olisi kuinka vapaus kirjoittaa mistä haluaa ja niin usein tai harvoin kuin huvittaa. Monille bloggaajille tuntuu olevan kunniakysymys, että mikään ei muutu vaikka harrastuksesta tuleekin yhtäkkiä sivutyö. He vakuuttavat, että kirjoittaisivat mitä kirjoittaisivat, vaikkei siitä maksettaisikaan. Sitä on kuitenkin aika vaikea uskoa, kun kirjotuksen lopussa kerrotaan, että arvalla valittu kommentoija saa tuotelahjan…

5. Jos ihmiset muistaisivat sinusta vain yhden asian, minkä haluaisit sen olevan?
Pitkään toivoin, että olisin sellainen ihminen, joka muistettaisiin tasaisuudestaan ja rauhallisuudestaan. Minun tasaisuuteni on kuitenkin valitettavasti aika vaihtelevanlaatuista! Sittemmin toivoin ihmisten ymmärtävän ja muistavan, että olen hyvä äiti, mutta usko itseeni on tässäkin asiassa ajan kanssa hiipunut. Olen ihan riittävän hyvä äiti, mutta en sen parempi kuin kukaan muukaan. Haluaisin siis ehkä, että minut muistettaisiin siitä, että olen lojaali ja luotettava. 

6. Voiko sinun mielestäsi ihmistä arvioida menneiden tekojen perusteella?
Uskon, että menneisyys vaikuttaa ihmiseen hyvässä ja pahassa. Mutta enemmän kuin menneet teot minua kiinnostaa se mitä niistä seurasi, ja miten ihminen itse omaa menneisyyttään ja tekojaan arvioi. Ennen kaikkea itse arvioin joka tapauksessa ihmisiä sen perusteella miten he minua ja muita kohtelevat.

7. Uskotko, että EU tulee jatkamaan eloaan nykyisessä muodossaan?
Tähän minulla pitäisi varmaan olla joku hyvä vastaus ottaen huomioon, että maisterintutkintoni on aiheesta Euroopan politiikka ja mieheni on töissä EU-toimielimessä… En kuitenkaan osaa enkä uskalla EU:n tulevaisuutta arvioida. Toivon EU:lle hyvää ja valoisaa tulevaisuutta.


Koska tämä haaste on tainnut kiertää jo aika monet niistä blogeista joita itse seuraan, enkä halua kiusata samoja blogeja haasteilla ihan yhtenään, tämän haasteen matka päättyy nyt tähän. Jos joku haluaa omalta osaltaan vastata näihin Karoliinan esittämiin hyviin kysymyksiin, niin sehän sopii.

2 kommenttia:

  1. Onpa meilla samanlaiset ajatukset monesta asiasta :)
    Ma olen joutunut itseni kanssa kovasti painimaan juuri tuon suvaitsevaisuuden suhteen: onko se suvaitsevaisuutta etta en kerta kaikkiaan voi ymmartaa esimerkiksi monen Perussuomalaisen ajatusmaailmaa? Enko siis minakin nyt ole suvaitsematon? En ole tahan viela ratkaisua löytanyt :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan saman kanssa taistelen minä ja niin se vain on, että en voi hyväksyä suvaitsemattomuutta, eli olen siinä suhteessa suvaitsematon itse. Hyväksyn kyllä suvaitsemattomien ihmisten olemassaolon, mutta en meinaa jaksaa kestää heidän mielipiteitään. Mitä tehdä tälle ristiriidalle?

      Poista

Kiitos kommentistasi!