torstai 24. toukokuuta 2012

Onnellisia kohtaamisia

Tienpätkällä, jonka varrella on Yhdysvaltain suurlähetystö ja Cosimon toimisto, oli eilen kuollut opossumi. Ajelin siitä kauppareissullani ohi useamman kerran ja sain ihailla läheltä korppikotkia - haaskalintuja jotka olivat ilokseen ja onnekseen huomanneet kuolleen opossumin tiellä ja tekivät parhaansa korjatakseen parhaat palat pois suihinsa kuin kaupunki ehti siivoamaan raadon pois. Belmopanin teitä siivoavat hyvinkin tehokkaasti sekä kaupungin työntekijät että haaskalinnut. Huomasimme sen eräänä pyhäpäivänä, kun katusiivoojat olivat selvästikin lomalla ja korppikotkat kai muissa maisemissa, ja kyläteillä makasi tunnista toiseen useampi auton alle kuollut eläin. 

Tänään keskikokoinen lisko juoksi takajaloillaan tien yli ja ehti viime hetkellä toiselle puolelle ennen kuin osuin kohdalle autollani. Samanlaisia viime hetken liskopyrähdyksiä näimme muutamankin ajellessamme tiistaina kotiin paratiisilomaltamme. On kuin keskenkasvuisilla liskoilla olisi kisat siitä kuka uskaltaa juosta viime hetkellä tien yli henkeään uhmaten. Takajaloillaan kiirehtivä lisko on aikamoinen näky. 

Ajatella, että tämä on minun arkipäivääni! Jaloissa pyrähtelevät liskot ja pään yläpuolella parveilevat korppikotkat.

*****

Tapasin tänä aamuna ihanan mennoniittisukuisen ystävättäreni Formosa-kahvilassa. Emme ole ehtineet tapaamaan rauhassa pitkään aikaan ja teki hyvää jutella. On suuri onni löytää hyviä ystäviä vielä näinkin vanhana ja toistuvista muutoista huolimatta. Hämmästyttävää ja hämmentävää, että maailman eri kulmista löytyy sielunsisaria ja -veljiä joita en koskaan olisi kohdannut ellen olisi antanut elämän kuljettaa minne milloinkin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!