tiistai 13. marraskuuta 2012

Edustusrouva erakoituu

Olen ollut vähän huonossa vireessä ja yrittänyt siksi vähän erakoitua, ladata akkuja kaikessa rauhassa. Vaan en ole kovin hyvin onnistunut vetäytymään omiin oloihini. Viime viikon aikana jännitin Cosimon ja monen muun kanssa Yhdysvaltain suurlähettilään kotona Yhdysvaltain presidentinvaalien tulosta; odottelin, että turvafirmamme saisi hälyttimen toimimaan kunnolla ja kuuntelin siinä yhteydessä useampaan otteeseen kaikenlaista porausta ja muuta hurinaa; kävin herkullisella iranilaisella aterialla rakkaiden ystävien luona ja pitkästä aikaa ehdimme ratsastustunnillekin. Suloinen kissanpentuhoidokkimme löysi uuden kodin ja minä tajusin, että Skippyllä taitaa olla toisessa takajalassa reuma. Rauhan sijaan kohdalle osuikin ihan harvinaisen kiireinen ja levoton viikko. 

Kaiken kiireen keskellä kannettava tietokoneeni lakkasi toimimasta ja onnistuin pahemman kerran sotkemaan kotikoneemmekin samassa hötäkässä. Ihana tuttuni onneksi korjasi lopulta molemmat koneet, mutta viikon verran olin ilman kannettavaa konettani. Nyt yritän uudemman kerran rauhoittaa arjen ja totutella sormia taas kannettavan näppäimille. Saapa nähdä onnistunko tällä viikolla oikeasti rauhoittumaan ja tuottaako erokoituminen enemmän vai vähemmän blogikirjoituksia kuin tavallista. Muutamaa kirjoitusta olen viime viikon aikana mielessäni ja puhelimen näppäimillä hiljakseen luonnostellut.

8 kommenttia:

  1. Toivottavasti kaikki on kuitenkin hyvin?!
    Olenkin jo ehtinyt ihmetellä postausten vähyyttä, niitä kun aina niin odotan!

    Kerää voimia, mutta ethän erakoidu ihan kokonaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Harriet huolenpidosta ja siitä että odottelet uusia postauksia! Ennen kaikkea blogi jäi vähälle huomiolle viime viikolla siksi, että kannettava kone oli ensin rikki ja sitten kaverilla huollossa. Mutta huomasin tuon kuluneen viikon aikana, että olen koko syksyn aikana tullut kirjoittaneeksi paljon vähemmän blogia kuin viime kevään mittaan. Minulla on ollut jotenkin liikaa mielessä enkä ole saanut ajatuksia puretuksi blogiin tai oikein muutenkaan. Sepä se on osaltaan kai vienyt voimatkin: ajatukset ja kiire ovat päässeet kasaantumaan liikaa. Nyt yritän vähän hiljentyä tutkimaan mitä mielessä pyörii ja toivottavasti saan myös kirjoitettua ehkä taas vähän enemmänkin. Tekee hyvää käsitellä ajatuksia täällä blogin sivuilla!

      Poista
  2. Kuule Kata, ei mitään paineita! joskus on elämässä sellaisia jaksoja, jolloin ei vain ehdi/huvita/voi... ymmärrän täysin, niitä on täälläkin (ja juuri nyt itse asiassa...)! :)

    Ja joskus sitä vain täytyy ottaa aikaa itselleen ja priorisoida asioita, jotta asioiden hoitaminen ei veisi kaikkea energiaa.

    Joten ota ihan rauhassa aikaa itsellesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pia! Ennen kaikkea tekisi mieli sulkea kodin ovi pariksi päiväksi ja olla vain perheen kesken kaikessa rauhassa, Cosimo ja lapset lähellä ja koirat jalkojen juuressa, ja pitää välillä luovia taukoja ja rauhoittua ihan vain omien ajatusten pariin. Blogia luulen onnistuvani kirjoittamaan itse asiassa ehkä vähän enemmänkin taas jos ja kun vaan saisin otettua vähän enemmän omaa rauhallista aikaa ja selvitettyä mitä päässä oikein liikkuukaan :) Blogin kirjoittaminen on sinänsä minulle hyvä keino selvittää päätä.

      Poista
    2. Mä otan ihan tietoisesti välillä sellaisia aikalisia -käperryn kotiin :) jotenkin sitä vaan tietää oman jaksamisensa rajat. Nyt juuri ainakin minun elämässäni on sellainen vaihe: työ ja opiskelu vie sen verran voimavaroja, että mihinkään ylimääräiseen ei oikein tahdo riittää energiaa. Kiire minulla ei ole, mutta elämä muuttuu sellaiseksi (ja stressaavaksi), jos yrittää kaikkeen panostaa ihan täysillä. On ihan hyväkin hieman himmata.

      Blogi on hyvä keino hieman selvittää päätä. Toisaalta mulla on juuri nyt hieman hiljaisempi vaihe bloggauksessa menossa -opiskeluesseiden kirjoittelun jälkeen ei oikein enää huvita avata läppäriä. Mutta aika aikaansa kutakin, kohta saattaa olla jo toinen ääni kellossa! :)

      Poista
    3. Mulla on myös ihan tapana vetäytyä omiin oloihini kun huomaan että on tarvetta erakoitumiseen. Jotenkin se ei vaan ole nyt onnistunut niin hyvin kuin tavallisesti. On ollut kaikkea ylimääräistä hälinää, vartijoita pihalla ja hälytyssysteemin asentajia sisällä. Nyt pitäisi Cosimon olla jäämässä lomalle ja toivon, että hän muutaman päivän ainakin toimii filtterinä mun ja muun maailman välillä. Vaikka saapa nähdä miten tässä käy... Nyt on nimittäin miehen loman ensimmäinen päivä, kello kohta kymmenen aamulla ja arvaahan vaan missä miesparka on? No toimistossapa tietysti, hoitamassa jotain asiaa jonka joku muu on sotkenut.

      Sulla on varmasti nyt kiirettä, voin vain kuvitella! Hyvä jos tasapainoksi ehdit viettää sentään jonkun hiljaisen illan tai viikonlopun siellä täällä.

      Poista
  3. Erakoituminen tekee ihan hyvää välillä. Hyvähän se on että huomaa itse että tarvitsee vähän taukoa eikä koita paahtaa eteenpäin vaikka väsyttääkin!

    Leppoisia päiviä sinne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari!

      Mä olen tavallisesti aika hyvä huomaamaan milloin voimat ovat lopussa ja milloin tarvitsen vähän rauhallista omaa aikaa. Välillä on kuitenkin vähän hankala hahmottaa millä keinoin arkea saisi rauhoitettua ja mistä kaivertaa niitä omia rentoja hetkiä... Miten saisi nuo kaksi ihanaista raivopäätä leikkimään rauhassa yhdessä koko päivän ilman, että täytyy vähän väliä ruveta erotuomariksi riitapukareiden väliin; miten vastata koirien moniin erilaisiin päivittäisiin tarpeisiin; ja niin edelleen.

      Mutta eiköhän tämä tästä taas. Kunhan nyt saan ennen kaikkea levottoman mieleni taas rauhoitettua! Sitten tuntuvat taas varmaan nämä arjen askareetkin ihan kevyiltä ja helpoilta hoitaa.

      Leppoisia päiviä myös sinulle!

      Poista

Kiitos kommentistasi!