tiistai 20. marraskuuta 2012

Päivä rannalla

Eilen vietettiin Belizessä Garifuna-päivää. Garifuna-päivää juhlitaan joka vuosi 19. marraskuuta sen muistoksi, että vuonna 1832 ensimmäiset garifunat saapuivat Belizeen. Me ajelimme juhlapäivän kunniaksi ystävämme ja hänen poikansa kanssa juhlimaan päivää Hopkinsiin, garifuna-kylään muutaman tunnin ajomatkan päähän Belmopanista. Kuuntelimme kylän keskustassa vähän aikaa garifuna-rummutusta ja vietimme sitten loppupäivän rannalla ihastellen kaunista säätä ja merituulessa suhisevia palmupuita. Lounaaksi söimme garifuna-ruokaa hudutia, kalaa kookosmaidossa; minun lempiruokaani täällä Belizessä.

Päivä oli kaikin puolin mukava ja rento, mutta minä en silti ihan osannut rentoutua. Voimakas auringonpaiste ja lapset leikkimässä ihan veden äärellä vetävät minun äidinvaistoni kireälle. En pysty ihan kunnolla rauhoittumaan ja nauttimaan kauniista päivästä kun samaan aikaan täytyy läträtä aurinkovoiteen kanssa ja huudella lapsia varjoon, ja toisaalta pitää koko ajan molempia silmällä siltä varalta, että he yhtäkkiä keksivätkin juosta suoraan laineisiin.

Päivän aikana ottamistani kuvista onneksi sentään heijastuu ennen kaikkea rauha ja täydellinen talvipäivän sää Belizessä.







6 kommenttia:

  1. Kuvat lämmittävät marraskuun sydäntä. Matildalla niin kaunis kampaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa jos kuvat lämmittävät siellä kylmässä!

      Matildalla oli itse asiassa alunperin kaksi lettiä, mutta toinen lenksu meni kesken aamun rikki, joten yhdistin letit. Siitä tuli tosiaan kaunis kampaus vähän oikeastaan sattumalta! Täytyy laittaa tytön tukka kiinni tuolla tapaa toisenkin kerran.

      Poista
  2. Ihania kuvia, mika lampö ja seesteisyys! Oli tarkoitus kommentoida edellisiin teksteihisi kun siella oli taas niin hyvia ja tarkeita juttuja koirista, kotiaiteydesta, jaksamisesta jne. mutta elama on ollut viime vkot sellaista hulabaloota remontin ja lapsen allergian kanssa taiteillessa. Eiköhan nama kaikki tasta jarjesty hiljalleen. Nautinnollisia paivia Belizeen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kurjuus, että teillä on lapsen allergian kanssa ongelmia, ja siihen remontti vielä päälle... Kovasti sympatiaa sinnepäin ja paljon rauhallisia ja levollisia hetkiä! Sitten kun taas on aikaa ja energiaa kirjoittaa mielenkiinnolla odottelen kommenttejasi.

      Poista
  3. Ootpa sä kirjoitellut ahkerasti! Ensinnäkin, ihanaa, että Matilda on alkanut voimaan paremmin. :) Toisekseen, allekirjoitan täysin tuon että jostain asiasta innostumisesta saa energiaa! Harmi vain että joskus väsymys vie tilaa siltä potentiaaliselta innostumiselta. Oon myös huomannut että passivoituminen on omiaan lisäämään väsymystä. Oon itse ottanut tavaksi näin marraskuun pimeyden ja sen aiheuttaman väsymystaistelun keskellä juoda iltapäiväkahvit/mustaa teetä, että jaksan puuhailla illalla kotona. Turhaudun, jos en jaksa tehdä mitään. Siis tottakai välillä pitääkin levätä, mutta musta tuntuu että ilman tuota extra-kofeiiniannosta oon töiden jälkeen niin naatti etten jaksa tehdä mitään mikä mua oikeasti ilostuttaa, ja se vain uuvuttaa mua entisestään. Ehkäpä sä kärsit kanssa jonkinasteisesta sympatia-syysväsymyksestä siellä? :) Hyvä että oot löytänyt ratsastusharrastuksen!

    Ihania kuvia taas kerran!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se on, että mitä enemmän passivoituu paikalleen, sen väsyneemmäksi vain tulee. Mutta pahimman väsymyksen keskellä ei jaksa mitään muuta kuin olla vain... Siinäpä pulma! Blogin kirjoittaminen pitää vireänä niin kuin tosiaan ratsastuskin, joten olen yrittänyt nyt oikein ajatuksella kirjoittaa vähän joka päivä. Välillä ei vain internetyhteys tee yhteistyötä...

      Jonkinlainen syysväsymys sitä iskee jotenkin täälläkin tosiaan auringosta huolimatta - tämä on jo toinen syksy peräjälkeen, että olen ollut väsyksissä ja vähän vetämätön. Syksyinen hiljentyminen onkin ehkä muutakin kuin säätä: syksyllä on tottunut kouluajoista siihen, että uudet kuviot alkaa, ja kun mitään uutta ei tapahdukaan, sitä jotenkin tylsistyy?

      Ei tosiaan auta muuta kuin piristää itsensä jotenkin, uudella harrastuksella tai millä vaan mikä ilostuttaa. Nimimerkillä huomenaamulla ratsastamaan! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!