maanantai 3. joulukuuta 2012

Joulun odotusta tämäkin

Ihmettelen etäältä muitten joulukiireitä. Meillä ei joulun suhteen oteta minkäänlaisia paineita: verhot ja pöytäliinat eivät vaihdu vuodenaikojen mukaan eikä meillä ole juurikaan myöskään sesongin mukaan vaihtuvia koristeita. Samat guatemalalaiset ihanuudet ovat esillä päivästä toiseen, vanhojen eri puolelta maailmaa hankittujen aarteiden rinnalla. 

Kun tutustuin Cosimoon minulle paljastui pian, ettei hän pidä edes leikkokukista, saati puista, jotka on kaadettu vain muutaman viikon vuoksi. Häntä ahdistaa ajatus siitä, että eläviä kasveja uhrataan vain koteja kaunistamaan. Toisaalta emme kumpikaan pidä myöskään tekokuusista. Täällä Belizessä ei kai itse asiassa muuta olisikaan tarjolla kuin eri värisiä toinen toistaan keinotekoisemman näköisiä muovikuusia. Niitä seisoo nyt yltäkylläisesti koristeltuina jokaisen toimiston nurkassa ja varmasti vähitellen myös monissa kodeissa. Meille ei taida tulla koskaan joulukuusta; en ole itsekään niistä niin innostunut. Olen kyllä suunnitellut, että ennen pitkää ehkä hankin joulupuutarran, jonka voi uudestaan ja uudestaan joulun tullen kiinnittää somasti seinään. Ajatus joulukuusitarrasta jotenkin riemastuttaa minua. 

Hiljaa itsekseni paheksun niitä talouksia, joitten sähkönkäyttö tähän aikaan vuodesta huomattavasti lisääntyy. Vuoden ympäri pauhataan siitä kuinka sähköä tulisi säästää ja luontoa suojella, kuinka pitäisi oppia elämään säästeliäämmin ja kiireen vilkkaa kehittää uusiutuvia luonnonvaroja. Sitten kuitenkin kuukauden verran tai enemmänkin palavat yötä päivää sähkövalot joulukuusessa, joka ikkunassa, ja pahimmillaan vielä pihallakin. Kerran vuodessa samat ihmiset, jotka joulukuussa polttavat jouluvaloja useamman viikon ajan vuorokauden ympäri, tuntevat sitten itsensä hyviksi ihmisiksi ja melkeinpä luonnonsuojelijoiksi kun kääntävät sähkön pois tunniksi Earth Dayn kunniaksi. En ymmärrä.

Lapsille olemme aikeissa hankkia yhden lahjan kummallekin. Isovanhemmiltaan he saavat varmaan vielä toiset päälle, ja ehkä jonkun satunnaisen lahjan sen lisäksi ystäviltä, mutta sen kummemmin emme jouluun panosta myöskään lahjojen osalta. Meidän lapsillamme on kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti jo niin paljon, että he eivät tarvitse joulun nimissä sen enempää. Emme silti ole mitään minimalisteja lastemme suhteen. Tulemme kyllä ostaneeksi heille kaikenlaista tarpeellista ja tarpeetontakin kun olemme pitkästä aikaa kunnon kauppojen ulottuvilla. En kuitenkaan osaa enkä haluakaan yhdistää kaikkia ostoksia jouluun. Se tuntuu jotenkin vieraalta ajatukselta. 

Mutta odotan silti joulua minäkin: Pitkää lentomatkaa, jonka aikana hiljakseen orientoidumme toisenlaiseen todellisuuteen. Pipoja ja lapasia, villasukkia. Lämmintä glögimukillista. Hiljaista ja rauhallista aikaa vanhempieni kanssa heidän kotonaan. Kissoja jaloissa ja toivottavasti vähän sylissäkin. Saunaa. Pieniä vapaahetkiä Cosimon kanssa Helsingin humussa sillä välin kun isovanhemmat viettävät aikaa lasten kanssa. Ystävien näkemistä pitkästä aikaa. Lunta ja pakkasta, jos hyvin käy. Pimeyttä jonka suojassa voi hyvällä omallatunnolla hidastaa tahtia.

16 kommenttia:

  1. En minäkään ole joulukrääsän ystävä, se pakollinen kuusi, jossa pallerot, enkelit ja muut glitteriesineet roikkuvat on ihan ok. Siihen se jääkin.

    Oi, olette lähdössä Suomeen Kata. Miten ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ihanaa! Muutama viikko täytyy vielä jaksaa odottaa, mutta jouluaaton puolella ehditään kai kuitenkin vielä perille Suomeen. Jouluaatto on ainakin joskus menneinä vuosina ollut yllättävän hyvä päivä matkustaa, koska aika monet pyrkivät perille jo sitä ennen. Saa nähdä miten on tänä vuonna.

      Poista
  2. Taalla maailmalla on helppoa kun jouluhössötys ei kaadu paalle marketeissa ja telkkarista, saa ihan rauhassa viettaa haluamanlaisensa joulun. Joulun tunnelma on ihana mutta itsekaan en ole valtavan kraasan ja valoshown peraan, meille viritetaan koristeet pihapuuhun ja kynttilöita joka nurkkaan, tana jouluna saamme vanhempani tanne jouluksi. Tosin sita jouluntunnelmaa en kylla löyda ku Suomesta, kai se on niin muistoihin sidottu juhla. Ehka sitten ensi jouluna Suomeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on muuten totta, että maailmalla on kätevää se, että voi tehdä vähän mitä huvittaa. Täällä meillä on kyllä kaupat täynnä joulusälää, mutta toisaalta me olemme joka tapauksessa vähän outoja ulkomaalaisia, joten voimme samantien erottua joukosta siinäkin mielessä, ettemme lähde kilpakoristeluun mukaan. Meidän lapsilla ei myöskään ole kovin yhtenäistä vertaisryhmää kun heidän kaverinsa ovat vähän joka puolelta maailmaa joten ei ole sellaista painetta pyrkiä järjestämään heille tietynnäköistä tai -oloista joulua. Meidän perheemme joulutraditioksi näyttää muodostuvan ennen kaikkea se, että olemme usein jouluaattona lentokoneessa! :)

      Poista
  3. Kuulostaa hyvältä joulunodotukselta :)

    Meidän perheessä ei myöskän stressata. En siivoa kaappeja, en juokse pää kolmantena jalkana lahjoja ostamassa, en laita krääsää esille. Muovinen joulukuusi (allergiasyistä) meillä kyllä on. Ja sellainen tonttujoulukalenteri, jolla on 24 taskua ja joka aamu yhdestä taskusta löytyy lapsille joulunamit. Tämä tonttu on ollut lasten joulukalenteri heidän syntymistään asti, eivätkä he ole ikinä halunneet sellaista "krääsäjoulukalenteria". Pipareita ja torttuja teemme silloin, kun mieli tekee -viime juhannuksen tienoilla leivoin pakasteeseen jääneestä torttutaikinasta torttuja, ja ne maistuivat oikein hyviltä kylmän maidon kanssa! ;

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo taskukalenterit ovat kivoja! Mä halusin tehdä tänä vuonna lapsille joulukalenterit - ajattelin sellaista versiota, jossa on isomman laatikon sisällä 24 pienempää laatikkoa. Origamipaperista ja ihan tavallisestakin paperista on noita laatikkoja aika helppo rakennella. Mutta se sitten jäi... Ja vähän hankalaa olisi ollutkin toteuttaa nyt siinä mielessä, että halusin laatikkoihin herkkuja, mutta en ole oikein vielä kunnolla tutustunut gluteenittomien herkkujen maailmaan. Ensi vuonna!

      Loistavaa, että teit juhannuksen maissa joulutorttuja. Tuo kuulostaa tosi hyvältä mun korviin. Meillä Miko muistaa, että teki viime vuonna taatansa kanssa piparkakkuja. Toivotaan, että jostain löytyy gluteenitonta piparkakkutaikinaa tälle vuodelle...

      Poista
  4. Teidän joulunne kuulostaa ihanalta. Iloa, toivoa ja lämmintä mieltä, tervetuloa tänne valkoiseen (tällä hetkellä) ihanuuteen! MaijaH

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos MaijaH! Hyvää joulun odotusta myös sinulle. Toivotaan, että valkoinen ihanuus siellä säilyy ainakin jonkun aikaa.

      Poista
  5. Joulukuusitarrahan on hieno idea. Sitä voisi käyttää myös joulukalenterina ja joka päivä joulukuussa liimata siihen jonkun koristeen päälle. Tervetuloa Suomeen! Ihailen asennettasi, kun kirjoitat, että odotat jopa sitä pitkää lentomatkaa. Mutta kieltämättä täällä varmaan odottaa niin toinen todellisuus, että on ihan hyvä, että matkalla ehtii orientoitua pimeään ja kylmään. Toivotaan, että lumet pysyvät lasten iloksi. Ainakin nyt täällä on ihan oikea talvikeli.
    Minä olen ajatellut ostaa parvekkeella jonkun sellaisen ruukkukuusen, joka säilyisi siellä pitkälle joulun yli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy tutkia noita joulukuusitarravalikoimia. Sieltä voisi hyvinkin löytyä sellainen joka toimisi myös joulukalenterina! Hyvä idea.

      Vähän omaksi hämmästykseksenikin huomasin, että odotan tosiaan jopa lentoja ja hengailua maailman lentokentillä. Tällä kertaa ollaan koko seurue menossa koko matka samalla koneella ja jopa samassa matkustusluokassa mennen tullen - tämä tuntuu nyt aika rennolta menolta verrattuna joihinkin aikaisempiin matkoihin! Ja toisaalta nuo matkat ovat kyllä tosiaan sellainen riitti ja rituaali. Niitten aikana vähitellen jätetään tämä todellisuus taakse ja asennoidutaan toiseen todellisuuteen. Näitten maailmojen välillä on niin suuri ero, että en edes haluaisi pystyä ihan hetkessä siirtymään yhdestä toiseen.

      Poista
  6. Olipa taas ihanasti kirjoitettu teksti. Ja kaikki täyttä asiaa. Joulukuusiasiaa pohdin itse juuri tänään, kun katselin kaupassa rumia muovikuusia. Ei todellakaan tee mieli ostaa sellaista. Minäkään en ole joulukuusista innostunut, ainakaan näillä leveysasteilla, vaikka Suomessa se kuusen tuoksu on jotenkin viettelevä. Kai sitä joulun tunnelmaa saa kotiin muillakin keinoilla kuin joulukuusella?

    Vaikka periaatteessa inhoan pitkiä lentomatkoja, niin ne ovat joskus kyllä enemmän kuin tarpeen, jotta mieli ehtii siirtyä paikasta toiseen. Teidän joulunne kuulostaa ihanalta. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kai niitä muovikuusia kauniitakin, mutta täällä tuntuu kaupoissa olevan esillä aika karmaisevia versioita. Säihkyvänhopeanharmaita, räikeän vaaleanpunaisia, ja niin edelleen... Kynttilät ovat minulle sellainen talven ja joulun merkki. Ja mandariinit ja piparkakut! Niillä pääsee jo aika pitkälle :)

      Kun aikoinani opiskelin Bristolissa, Englannissa opin arvostamaan kahden tunnin bussimatkaa lentokentälle, haahuilua lentokentällä ja muutaman tunnin lentomatkaa Englannista Suomeen. Siinä jäi yksi todellisuus taakse ja toinen tuli vähitellen vastaan. Vähän kerrallaan jätin matkan kuluessa jälkeeni Englanti-version itsestäni ja omaksuin Suomi-version ominaisuudet. Silti oli jotenkin aina shokki Heathrowlla törmätä ensimmäisiin suomalaisiin, jotka odottelivat samaa lentoa kotiin! Samalla tavalla huomaan nyt odottavani tuota muutaman viikon päässä odottavaa pitkää matkaa, vaikka tunnen kyllä olevani enemmän sama ihminen nykyään maassa kuin maassa (onkohan tämä nyt sitä kuuluisaa aikuisuutta etten enää ole niin kovin kameleontti?!). Ympäristö silti muuttuu niin ratkaisevasti, että se vaatii vähän sulattelua ja aikaa.

      Poista
  7. Hyvä kommentti tuo jouluvalaistus & Earth Day. Itsekin olen sortunut välillä jouluvalojen pitämiseen ja silti meuhkaan Earth Daysta, mikä on tietty aika tekopyhää kun asiaa tarkemmin ajattelee. Että ollaan ympäristöystävällisiä silloin kun se itselle sopii... Muita joulukoristeita en sitten olekaan tainnut koskaan saada aikaiseksi, vaikka välillä olen miettinyt perinteisiä appelsiini+neilikka-yhdistelmiä, koska joulun pyhät vietän aina sukulaisilla, jolloin niistä mahdollisista koristeista ei kuitenkaan pääsisi nauttimaan. Mutta taskukalenterin askartelin eräänä jouluna huovasta, ja ollaan pienen kaveriporukan kanssa vaihdeltu niitä niin, että joku toinen aina täyttää oman kalenterin. :)

    Parasta joulussa on kuitenkin glögin nauttiminen sohvalla hyvä kirja kainalossa ja ulkona pimeää ja hanki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monelle suomalaiselle tuo pimeä ja hanki -yhdistelmä on varmaankin se joulun a ja o. Minustakin on ennen kaikkea mukava päästä talviseen Suomeen. Täällä meillä on niin vaikea muistaa milloin on kevät ja milloin syksy, että tekee hyvää nähdä aina jossain välissä perinteinen talvi ja sen perusteella sitten päivittää aivot vuodenaikojen suhteen!

      Me olemme myös harvoin kotona omissa nurkissa jouluna - viimeksi taisimme viettää joulun kotona Kingstonissa vuonna 2006 - joten joulukoristeita ei ole siksikään päässyt kertymään. Jotenkin tuntuisi hassulta koristella talo ja lähteä sitten joulunviettoon jonnekin muualle!

      Poista
  8. Ihanaa että tulette Suomeen, meidän täytyy sitten nähdä taas! :)

    Kuten tiedät, mä olen ollut innokas antijoulun viettäjä jo vuosikaudet, mutta tänä vuonna asiat ovatkin hieman toisin. Me vietetään Jannen kanssa ensimmäistä yhteistä joulua yhteisessä kodissa. Kummallekin tämä on ensimmäinen varsinainen joulunvietto pitkään aikaan, Jannekin kun on ollut aiemmin enemmänkin antijouluilija. Ollaan kyllä samaa mieltä siitä, että mitään perinteistä joulua tuskin tullaan koskaan viettämään, vaan aloitetaan nyt juurikin ne omat perinteet. Kuusta ei hankita, eikä mitään koristelujakaan - jouluverhoista nyt puhumattakaan. Suuria jouluruokien ystäviä ei olla kumpikaan, mutta panostetaan hyvään ruokaan kyllä. Stressiä mistään jouluunliittyvästä ei myöskään suostuta ottamaan, lahjatkin pidetään minimissä mutta toisillemme semmoiset kuitenkin hankitaan. Tuo mies pääsi kyllä yllättämään mut omatekoisella joulukalenterilla, juurikin origamipaperista (ihan itse!) taitelluilla pienillä laatikoilla, joiden sisällä on pieni yllätys joka päivälle. Vaikka oli puhetta että pidetään jouluhössötys aikalailla minimissä, niin ehkä mä tuon ihanan eleen voin juuri ja juuri sulattaa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä jo ehdin tuossa kommentin alussa vähän säikähtää, että nyt sä kerrot, että teillä on joulusiivous käynnissä, laatikot uunissa ja jouluahdistus hyvässä vauhdissa! :) Mutta ei ihan sentään.

      Vähän tuohon malliin meidänkin joulunvietto sujuu, siis olemme ottaneet joulusta omaksemme ne osat mistä pidämme - esim rauhallinen aika yhdessä ja lahjat pienessä mittakaavassa - ja jättäneet huomioimatta ne mistä emme ole innostuneita - kuten stressin ja koristelut. Jos oltaisiin joulu täällä kotosalla täytyisi yrittää varmaankin vielä vähän enemmän miettiä näitä oman joulun aineksia, mutta mulle sopii tosiaan oikein hyvin se, että ollaan lentokoneessa ja erilaisilla lentokentillä jouluaattona. Kuten olen tässä jo tainnut sanoakin, siitä on alkanut muodostua se meidän perheen joulutraditio. Mä olen riemukseni ymmärtänyt, ettei traditioiden tarvitse tarkoittaa jotain harrasta tai tavallista, vaan traditio on (mun määritelmän mukaan!) sellainen asia joka toistuu samalla kaavalla ja merkitsee jotain siihen osallistujille.

      Näkemisiin joulu-tammikuussa! Mä soittelen ja/tai laitan viestiä kunhan me päästään perille asti :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!