sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Kysymyksiä ja vastauksia

Petra antoi mukavan haasteen: minusta on aina hauskaa vastata kysymyksiin. 

1. Mistä haaveilet tällä hetkellä?
Haaveilen rauhallisesta muutosta johonkin kivaan maahan. Ja toisaalta haaveilen vähän edelleen myös siitä ettei tarvitsisikaan lähteä yhtään mihinkään. Mutta koko ajan vähän enemmän alan olla yksi jalka Belizessä ja toinen jo tyhjän päällä. Haaveilenkin siis ehkä juuri nyt ennen kaikkea siitä, että molempien jalkojen alla olisi mahdollisimman pian yksi ja sama maa; jaloissa muutosta hyvin selvinneet koirat, vierellä Cosimo ja lapset. 

2. Millainen oli vuosi 2012?
Viime vuosi tuntuu näin jälkikäteen katsottuna vähän sekavalta ja levottomaltakin; epämääräiseltä kokonaisuudelta. Vuoden tärkeäksi tapahtumaksi nousee mielessäni ennen kaikkea Matildan sairauden toteaminen, mutta myös Mikon koulun aloitus antoi vuodelle oman värinsä ja rytminsä. 

3. Oletko aamu- vai iltaihminen?
Ennen lapsia olin ehdottomasti iltaihminen. Illat ovat luovinta aikaani. Jos saisin itse päättää oman päivärytmini valvoisin myöhään ja heräilisin ehkä noin yhdeksän-kymmenen aikoihin. Lapset ovat kuitenkin kääntäneet päivärytmini päälleen. Herään kuuden aikoihin ja mieluusti menisin nukkumaan illalla jo yhdeksän maissa, koska tarvitsen aika paljon unta ollakseni paras versio itsestäni. Jotain hyvääkin on tässä muutoksessa: entisenä iltaihmisenä on jotain huikeaa siinä, että on jalkeilla jo varhain ja ehtii saada paljon aikaan ennen kuin aamu on vielä kunnolla alkanutkaan. 

4. Minne haluaisit matkustaa nyt?
Huomenna pitäisi aloittaa varhain aamulla taas kerran pitkä matka Suomesta kohti Belizeä. Juuri nyt en siis oikeastaan tahtoisi lähteä oikein mihinkään. Tassuttelisin mieluusti vielä ainakin muutaman päivän Espoon talvessa. Mutta jos irrotan kysymyksen tämänhetkisestä todellisuudestani matkustaisin mieluusti Pohjois-Amerikkaan johonkin sellaiseen kaupunkiin, josta löytyisi useampi gluteenitonta ruokaa tarjoava ravintola.

5. Minkä asian tekisit toisin menneisyydestäsi jos voisit?
Olen tainnut tästä mainita ennenkin, mutta mielessäni kummittelee edelleen ensimmäinen ajokokeeni Suomessa. Kohta kolmetoista vuotta on kulunut siitä kun reputin kokeen koska yritin vastoin omia vaistojani olla liian reipas liikenteessä. Edelleen harmittaa, etten silloin saanut ajokorttia typerän virheen vuoksi. Reputin viikkoa myöhemmin myös seuraavan kokeen, koska jännitin niin paljon. Muutama päivä toisen kokeen jälkeen muutin muille maille ja ajoin ajokortin lopulta vasta monta vuotta myöhemmin Jamaikalla. Monet muutkin muistot ja valinnat menneisyydestäni saavat minut irvistämään, mutta en uskaltaisi lähteä muuttamaan mitään suurempia kuvioita kuitenkaan siinä pelossa, että silloin saattaisi lopputuloksena olla jotain muuta kuin tämä hyvä ja onnellinen elämä mitä nyt elän. 

6. Lempiruoka ja kuka sen valmistaa?
Isäni tekemä kanakastike.

7. Miten haluaisit viettää eläkepäivät?
Toivon, että saan eläkepäivinäni kirjoittaa ja hoitaa eläimiä. Viettää kaikessa rauhassa aikaa läheisten kanssa. Lukea kirjoja ja katsella televisiota ilman kiirettä mihinkään. 

8. Elämäsi eläin?
Minun elämässäni on ollut paljon eläimiä ja niitä riittää edelleen. Vaikea on nostaa niistä yhtä ylitse muiden. Toivon, että olen ollut ainakin joillekin elämäni rakkaista eläimistä myös heidän elämänsä ihminen.

9. Sielunmaisemasi?
Minulla riittää rakkaiden eläinten lisäksi myös sielunmaisemia! Mutta ylitse muiden nousee ehkä kuitenkin Etelä-Suomen maaseutu: toinen toistaan seuraavat pellot ja metsät, järvet ja kolkot kalliot, merenranta. 

10. Tärkein esine kotonasi?
MacBookini, koska siinä on säilössä perheemme valokuva-albumi ja muita muistoja. Muitakin tärkeitä esineitä riittää, mutta yritän nykyään pyrkiä siihen, etten niin kiintyisi mihinkään tavaraan. Tämä tietokone on kuitenkin paljon enemmän kuin tietokone, koska sen sisällä on niin paljon meidän historiaamme. Toinen kodin tärkeä esine onkin sitten tietysti ulkoinen muisti, joka pitää sisällään varmuuskopion tietokoneeni tärkeistä tiedostoista. 

11. Syötkö elääksesi vai elätkö syödäksesi?
Jotain siltä väliltä. Nautin ruuasta kovasti, mutta voin myös syödä tarvittaessa ihan vain elääkseni. On ihanaa syödä monen ruokalajin ateria kauniisti katetulta pöydältä, mutta toisaalta ruoka maistuu joskus aivan erityisen hyvältä silloin kun sen nappaa nälkäisenä syötäväksi lennossa.  

*****

Haaste lähtee minulta seuraaviin blogeihin:

1. Jos sinun täytyisi valita maailman kaikista maista yksi jossa asua loppuelämäsi ajan, etkä saisi valita alkuperäistä tai tämänhetkistä kotimaatasi, minkä maan valitsisit?
2. Mikä on lempiravintolasi?
3. Minkä kielen haluaisit oppia?
4. Kävisitkö töissä vaikka sinulla olisi varaa elää tekemättä töitä?
5. Minkä sellaisen ominaisuuden toivoisit omaavasi mikä sinulta toistaiseksi puuttuu?
6. Minkä ominaisuuksistasi antaisit mielelläsi pois?
7. Kuinka kauan olet tuntenut vanhimman ystäväsi?
8. Mikä on mielestäsi suomen kielen kaunein sana?
9. Mikä on tällä hetkellä suurin stressinaihe elämässäsi?
10. Minkä elämänvaiheen haluaisit elää uudestaan?
11. Mihin elämänvaiheeseen et missään nimessä haluaisi palata?

8 kommenttia:

  1. Mielenkiintoisia vastauksia. Hauskaa, että isäsi osaa laittaa ruokaa - minun isäni ei todellakaan osaa! :-D Tai kyllä se osaa, mutta resepti menee esimerkiksi näin, että munakkaaseen laitetaan niin monta munaa kuin pannulle mahtuu. :-) Onneksi äiti sentään osaa laittaa kokata!

    Kiitos haasteesta, ja vaikka sain sen jo Tuhannelta ja yhdeltä tarinalta Istanbulista, kysymyksesi ovat niin mielenkiintoisia, että vastaan kyllä tähänkin. Laitan mietintämyssyn päähän. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olepa hyvä! Kiva, jos viitsit vastata. Joskus en keksi näihin tällaisiin haasteisiin kysymyksen kysymystä, mutta nyt oli jotenkin vauhti päällä ja tuli mieleen kaikenlaista kyseltävää :) Mielenkiintoista olisi kuulla mietteitäsi!

      Minun isäni on erinomaisen hyvä laittamaan ruokaa. Olemme olleet nyt alle päivän verran kotona Belizessä ja minulla on jo ikävä isän ruokia... Äitini ei sitten puolestaan juurikaan kokkaa mutta hän on toisaalta erityisen hyvä ostamaan kaupasta herkkuja. Niitäkin on jo ikävä: unohdin pakata muutaman äidin ostaman gluteenittoman keksipaketin mukaan ja niille olisi jo kyllä täällä tilausta!

      Poista
  2. Kiitos haasteesta, Kata! Täytyypä oikein ajatuksella käydä kysymysten kimppuun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä Pia! Mielenkiinnolla odotan sunkin vastauksiasi! Kysymyksiä oli kiva mietiskellä :)

      Poista
  3. Minäkin kiitän haasteesta! Syvennyn tähän ihan ajan kanssa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Harriet vielä tätäkin kautta mielenkiintoisista vastauksistasi!

      Poista
  4. Kiitos haasteesta. Vastailen kysymyksiin voitettuani pari kaytannon ongelmaa ensin....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kestä Suvi! Toivottavasti käytännön ongelmat selviävät pian!!

      Poista

Kiitos kommentistasi!