tiistai 9. huhtikuuta 2013

Ei kahta ilman kolmatta

Perjantaina tulin kotiin aamun kauppakierrokselta ja lastenhoitaja kertoi, että keittiön tiskialtaassa oli ollut suuri skorpioni, jonka lastenhoitaja ja kotiapulainen olivat yhteisvoimin tappaneet keittiön kaapista löytyneellä myrkyllä. Pääsin ihailemaan kuollutta skorpionia roskakorissa, jonne neuvokkaat ja reippaat naiset olivat sen heittäneet. Iso oli ja komea, mutta onneksi tosiaan siinä vaiheessa jo kuollut. 

Eilen olin lihapullantekohommissa ja aikeissa ottaa keittiön alalaatikosta paistolevyn pullia varten, kun näin suuren skorpionin pyrkivän piiloon lasisten uunivuokien väliin. Lapset olivat katsomassa televisiota, koirat pihalla. Minä yksin kiroilin skorpionia keittiössä. Hetken harkitsin vartijan hakemista apuun, mutta en kuitenkaan kehdannut. Hain keittiön yläkaapista myrkkypullon, jota en olisi edes muistanut, jos sille ei olisi ollut käyttöä edellisellä viikolla. Nostin varovasti mutta reippaasti skorpionin päältä astioita pois niin että se oli vihdoin esillä kokonaisuudessaan. Sitten suihkutin myrkkyä sitä päin. Ötökkä ei millään kuollut, mutta pökertyi sentään sen verran, että rohkenin kantaa sen lasivuoassa alakerran kylpyhuoneeseen. Vedin puolikuolleen skorpionin vessasta alas. Kävin seuraavan tunnin ajan vielä useampaan kertaan tarkistamassa, että olihan tyyppi kadonnut, eikä mitenkään kiivennyt takaisin ylös.

Tunsin itseni skorpionin nirhaamisen jälkeen toisaalta reippaaksi, ja toisaalta todella ulkomaalaiseksi ja tottumattomaksi belizeläisen elämän realiteetteihin. Kävi minulla myös sääliksi skorpionia. Kunpa olisin rohjennut päättää sen päivät niin, ettei se olisi joutunut kärsimään. Ennen pitkää muistin huolehtia myrkyn hajusta keittiössä. Avasin ikkunat ja takaoven. Paistipihdeillä nostin keittiön alalaatikosta loput paistolevyt ja astiat, pesin ne huolellisesti mahdollisista myrkyn jätteistä. Sitten jatkoin lihapullien valmistusta. Lihapullista tuli kyllä vähän mitä tuli ja riisitkin paloivat osin pohjaan. Vielä tänä aamunakin olen näkevinäni skorpioneja kaikkialla.

Sen verran pelottavan näköinen oli tämä kaveri, että en toivo enää toista kohtaavani. Meillä on ollut joskus ennenkin muutama skorpioni talossa. Ne ovat kuitenkin olleet pienempiä. Nämä taloomme nyt löytäneet skorpionit ovat lastenhoitajan mukaan myös aikaisempia vierailijoita myrkyllisempiä. Periaatteessa skorpioninpiston ei pitäisi tappaa, mutta erityisesti lapsille - ja arvatenkin myös koirille - pisto voi kuitenkin olla hengenvaarallinen. Availen hyvin varovasti nyt keittiön kaappeja enkä työnnä kättäni mihinkään pimeisiin koloihin. Täytyy myös alkaa ihan oikeasti katsoa kenkien sisälle siltä varalta, että niissä odottaa skorpioni piikki ojossa. 

Toivon todella, etteivät lapset tai koirat kohtaa seuraavaa skorpionia. Belizessä sanotaan skorpioneista nimittäin, ettei kahta ilman kolmatta...

10 kommenttia:

  1. Hrrrr, skorpioneja. Tätä mä yritän aina ajatella, silloin kun luen teidän mangopuusta ja täällä kahlataan lumihangissa: ei mangoja ilman skorpioneja. Mutta toivottavasti ne jatkossa pysyy ulkona!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Ei mangoja ilman skorpioneja. Ja meillähän on pihalla myös muun muassa tarantelloja ja etupihalla luikertelevan käärmeenkin oli vartija yksi yö joutunut tappamaan... Että on siinä lumessa puolensa! Suomessa ei tarvitse juuri muuta pelätä kuin punkkeja ja ehkä paleltumia :)

      Poista
  2. Siis oikeasti... voi apua!!!! Kaippa sitä kaikkeen tottuu, mutta tuo kuulostaa niin kammottavalta että mulla menee kylmät väreet täällä!! Mä toivon että se ei kahta ilman kolmatta skorpioni on nähnyt "kavereidensa" kohtalon ja hipsii ulos ihan itsekseen.
    Kaikkea sinäkin joudut kokemaan ja näkemään -on sitten juttuja mitä kerrotte lapsenlapsille kiikustuolissa... ;)

    Veera muuten kyseli tässä päivänä eräänä että tuleeko "Matilta" Peetun synttärijuhliin :D Sanoin että on hiukan pitkä tuo välimatka, muuten varmasti tulisi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkeen tottuu, mutta kyllä näissä skorpioneissa näyttää menevän mulla aika kauan! Toivotaan tosiaan, että näitten kahden onnettoman kohtalo on osoittanut lajitovereille ettei meille kannata tulla hengaamaan. Ja ehkä se sanonta menikin tosiaan niin, että skorpioneja löytyy pareittain... Eilisen kohtaamisen olisikin siis ehkä pitänyt olla mulle helpotus - nyt on pariskunta löytynyt.

      Voi me tultaisiin tosi mielellämme Peetun synttäreille ja Miko kutsuisi teidän porukan varmasti omille syntymäpäivilleen jos vaan matka olisi tosiaan vähän lyhyempi! Täytyy juhlia sitten toisella kertaa vaikka kaikkia kerralla :)

      Poista
  3. Meksikossa sanonta menee ei yhtä ilman toista eli toivottavasti jää tuohon pariin. Niitá muuten kummasti aina löytyy kaksi kappaletta...

    VastaaPoista
  4. Tai oikeastaan se menee missä yksi, siellä toinen

    VastaaPoista
  5. Meksikossa sanonta menee ei yhtä ilman toista eli toivottavasti jää tuohon pariin. Niitá muuten kummasti aina löytyy kaksi kappaletta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä se on täälläkin muuten niin, että ne kulkevat pareittain... Mistäköhän mulle tuo kolme tuli mieleen? Oli miten oli, oikein mielelläni uskoisin, että nämä oli nyt tässä!

      Poista
  6. Phuuh... mun pahin painajainen on aina ollut se, että pahaa-aavistamattomana työnnän jalkani kenkään, jossa on hämähäkki. En oo edes tajunnut ajatella, että siellä voisi olla ihan tarantella tai jopa skorpioni...huhhuh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen unohtanut huolehtia skorpioneista kengissä ja sängyssä, mutta nyt kyllä taas varmaan muistan vähän aikaa... Jännityksellä otin lautasia tänään kaapista mutta onneksi ei yhdessäkään ollut mitään ylimääräistä mukana.

      Poista

Kiitos kommentistasi!