lauantai 13. huhtikuuta 2013

Skorpioneista sammakoihin

Miko ja Matilda olivat jossain vaiheessa erityisen innostuneita Disneyn Prinsessa ja sammakko -elokuvasta. Sitä katsottiin kerta toisensa jälkeen. Kun Prinsessa ja sammakko -kausi oli kovasti päällä pyrin melkein päivittäin korostamaan, että sammakkoja ei oikeasti pidä lähteä pussailemaan taikojen tekemisen toivossa. Belizessä on nimittäin skorpionien, tarantellojen, erinäisten käärmeitten ja muitten kauhua herättävien ötököitten lisäksi myös äärimmäisen myrkyllisiä sammakoita. Niitten myrkkyä ovat Väli- ja Etelä-Amerikan alkuasukkaat aikoinaan käyttäneet myrkkynuoliensa myrkkynä ja siksi sammakkoja kutsutaankin nuolimyrkkysammakoiksi (poison dart frog). 

Eilen ystävämme koira söi nuolimyrkkysammakon. Eläinlääkäri yritti parhaansa mutta iltapäivällä koira kuitenkin kuoli. Koiraparan kuolema kirpaisee meitä ihan erityisesti siksi, että kyseessä on ystävämme jonka luona meidän koiramme lomailevat kun me olemme poissa Belmopanista. Kuollut koira oli koiriemme tärkeä koirakaveri ja myös meidän ihmisten vanha tuttu.

Nuolimyrkkysammakoita riittää läpi kylän eli en usko ystäväni pihaa sen vaarallisemmaksi paikaksi kuin meidänkään pihaamme. Täällä Belizessä on aina olemassa se vaara, että lemmikki kohtaa jonkun myrkyllisen eläimen. Eikä auta vaikka koiria pitäisi aina sisällä ja vahtisi silmä tarkkana aina niitten ulkoillessa; kuten tällä viikolla on todettu, myrkylliset eläimet löytävät usein tiensä myös sisälle taloon. Meidän koiramme viihtyvät joka tapauksessa päivisin paremmin pihalla kuin sisällä talossa. Olemme yrittäneet tehdä pihasta niille mahdollisimman turvallisen paikan, mutta emme vahdi koiria jatkuvasti kun ne ovat pihalla. Emmekä toisaalta myöskään päivystä niitten rinnalla sisällä öisin. Joskus on koiranomistajankin käytävä nukkumaan.

Toivon siis vain kaikin voimin, että omat koiramme ymmärtävät olla leikkimättä myrkyllisten käärmeitten, skorpionien tai sammakoitten kanssa. Toistaiseksi kaikki on sujunut hyvin. Onneksemme koiramme eivät ole koskaan saaneet sen enempää punkkikuumetta kuin mitään vakavampia pistoja tai puremiakaan. Tiedän koiriemme varovan tarantelloja ja muita hämähäkkejä. Luulen, että koirat ovat joskus saaneet joltain vähemmän myrkylliseltä hämähäkiltä nenilleen eivätkä halua enää toiste kärsiä hämähäkin pureman aiheuttamaa kipua. Hyvä niin.

Myrkkysammakoissa on se huono puoli, että niitten kanssa eivät koirat juuri pääse harjoittelemaan. Eilen kuollut koira ei ollut mikään pieni sylikoira vaan saksanpaimenkoiran ja jonkun vähän pienemmän rodun sekoitus, joka tapauksessa keskikokoinen koira. Pienessä sammakossa riittää siis hyvin myrkkyä tappamaan aika hetkessä vähän isommankin eläimen. Sitä on jotenkin vaikea uskoa ja ymmärtää.

*****

Kauniita unia, koiraystävä. 

4 kommenttia:

  1. Kaikenlaisia vaaroja sitä voikin piillä omalla kotipihalla (tai keittiön kaapissa) :( Toivottavasti sekä lapset että koirat pysyvät noista erossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsena lueskelin kotona aina silloin tällöin tietokirjaa, jossa oli pelottavien ötököitten kuvia. Osaa pystyin katsomaan vain sormien välitse ja joittenkin kohdalla täytyi sivua kääntää nopeasti. Ja muistan miten vanhempana luin Australian myrkkyeläimistä ja ihmettelin kuinka kukaan saattaa siellä asua kun koko ajan täytyy pelätä, että nurkasta poukkaa joku kutsumaton eläinvieras. Mutta niin sitä vaan tällaiseenkin todellisuuteen tottuu!

      Onneksi skorpionit ja hämähäkit ovat ennen kaikkea ihmisarkoja eivätkä nuo sammakotkaan tietysti halua tulla syödyksi vaan niillä on omat tapansa vältellä huomiota. Mutta lapsia en kyllä silti toistaiseksi uskalla päästää pihalle yksin juuri tämän eläinmaailman vuoksi. Uskon, että koiria auttavat pitämään turvassa niitten vaistot, mutta lasten suhteen en voi luottaa samaan.

      Poista
  2. Kammoa! :( Mietiskelinkin tuota skorpionipostaustasi lukiessani, että meidän kissat olisivat jo entisiä, jos täällä esiintyisi skorpioneja. Täällä pahin tilanne on ollut, kun sisään on joskus lentänyt ampiainen. Siinä sitten juoksimme huutaen kilpaa pörriäisen perässä. Kissat kun eivät ymmärrä sanaa "ei" (ainakaan meillä!:D), joten oli pakko yrittää ehtiä saada ampiainen kiinni ensimmäisenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä muakin hirvittää, että joku koirista lähtee skorpionia läpsimään... Tai tosiaan hetken huumassa syö värikkään myrkkysammakon.

      Täälläpäin täytyy eläinten suhteen luottaa ainakin jonkun verran siihen, että jos ne ovat selvinneet näissä oloissa aikuisuuteen asti, ne pärjäävät kyllä. Vaistot suojaavat ja tosiaan voi käydä niin onnellisesti, että joku vaatimattomampi hämähäkki tai muu ötökkä läpsäisee nenälle siihen malliin, ettei ainakaan sen lajitovereihin tee enää mieli käydä koskemassa.

      Poista

Kiitos kommentistasi!