torstai 30. toukokuuta 2013

Edistystä - tai jotain sinnepäin

Meillä on ollut vaikeuksia löytää täältä kylältä lääkäriä, joka osaisi hoitaa Cosimon perinnöllistä sairautta. Belmopanissa ei valehtelematta tunnu enää olevan yhtäkään pätevää yleislääkäriä. Eikä kukaan tunnu Belize Citystäkään tietävän hyvää yleis- tai sisätautilääkäriä, joka osaisi hoitaa hemokromatoosia - tai yleensä yhtään mitään klassista korvatulehdusta vaativampaa. Hemokromatoosia sairastavan elimistöön kertyy liikaa rautaa. Kun rauta elimistössä nousee yli tietyn määrän, täytyy tautia alkaa aktiivisesti hoitaa. Hoito vastaa käytännössä verenluovutusta: verta poistetaan alkuun puolisen litraa kerran viikossa niin sanotulla venesektiolla. Cosimolle on rautaa kertynyt nyt elimistöön sellainen määrä, että hän ensimmäistä kertaa elämässään tarvitsee sairauteensa hoitoa. 

Belmopanin sairaala on vihdoin osoittautunut ainoaksi paikaksi täällä lähiympäristössä, jossa Cosimoa voidaan hoitaa. Sairaalan henkilökunta tuntee onneksi hemokromatoosin ja tuntuu hallitsevan sen hoidon ainakin teorian tasolla, eli siltä osin voimme huokaista helpotuksesta. Mutta ihan kaikessa järjestyksessä ei kaikki ole kuitenkaan tietenkään edennyt. Cosimolla oli eiliseksi varattu aika sairaalaan ensimmäiseen venesektioon. Kuinkas kävikään: koko sairaalassa oli verenluovutusta varten jäljellä vain kolme pussia, joita heidän täytyy säilyttää hätätapauksia varten. Uusia pusseja pitäisi olla tulossa tämän viikon loppuun mennessä. Ensi viikkoon siirtyi siis ensimmäinen toimenpide. Toivotaan, että pusseja on silloin tarjolla riittämiin. 

On hienoa, että olemme vihdoin löytäneet paikan, jossa Cosimo voi aloittaa hoidot. Mutta minua kyllä toisaalta huolestuttaa, että tästä lähin Cosimon täytyy käydä Belmopanin sairaalassa hoidettavana kerran viikossa. Olen käynyt Belmopanin sairaalassa kerran ihan alkuaikoina Belizessä. Minun täytyi hakea sieltä lääkärintodistus ajokorttia varten. Sairaala on pieni ja vähän hämärä. Saman käytävän varrella odottavat vuoroa lääkärille niin vauvat ja vanhukset kuin vakavasti sairaatkin. Sairaalan leikkaushuoneen ovi näyttäisi aukeavan suoraan keskelle ihmispaljoutta. Olen nähnyt näinä kuluneina vuosina kaikenlaisia lääkärikeskuksia ja sairaaloita, mutta Belmopanin sairaala onnistui silti masentamaan minut. 

Paikallisten kauppojen rajalliset valikoimat eivät minua juurikaan lannista vaan antavat syyn luoda ja improvisoida. En kaipaa tähän arkeemme elokuvateattereita tai huvipuistoja, en parempaa harrastusvalikoimaa lapsille, enkä edes kirjakauppaa. Belizellä on perheellemme paljon tarjottavaa; ennen kaikkea paikalliset ihmiset tekevät elämästä täällä enemmän kuin elämisen arvoista. En siis tarkoita napista ja valittaa tämänhetkisestä kotimaastani, vaan vain kuvailla mahdollisimman rehellisesti minkälaisissa oloissa täällä asumme ja elämme. Sairaanhoidon osalta tilanne Belizessä on sanalla sanoen masentava. 

10 kommenttia:

  1. Suomalaisena sitä pitää välillä terveydenhuollon luotettavuutta niin itsestäänselvyytenä, että kuvaamasi ongelmat tuntuu aika hurjilta! Omalla kohdallani suurin ongelma on terveydenhuollon parissa ollut se, etten tiedä, missä täällä olisi terveysasema, voiko sairaalaan vain "mennä" ilman akuuttia hätää ja puhuuko kukaan englantia. Mutta onneksi vielä ei ole pakottavaa tarvetta tullut lääkärille (*koputtaa puuta*).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole kiva joutua lääkärille tai sairaalaan missään oloissa, ja tuo on tosiaan stressaavaa jos joutuu miettimään löytyykö henkilökunnan kanssa lainkaan yhteistä kieltä! Onneksi teiltä sieltä löytyy varmasti asiantuntevaa apua ja ulkomaalaiselle annetaan varmaankin anteeksi jos vaikka tulisikin sairaalaan ilman akuuttia hätää. Tosin toivotaan ennen kaikkea, että tarvetta lääkäri- tai sairaalakäynnille tulekaan.

      Meistä on tullut näitten puutteellisten olojemme vuoksi aika hyviä sairauksien ennaltaehkäisyssä. Suomessa lomilla käymme aina läpi kiitettävän kokoelman lääkäreitä ja tutkimuksia. Pyrimme ennaltaehkäisyllä välttämään yllätykset niin hyvin kuin se nyt on mahdollista.

      Poista
  2. Minä aina toivon sydän kylmänä, etten sairastuisi täällä mihinkään vakavampaan, koska vaikka täällä on hyvin paljon osaavia ja kokeneita lääkäreitä, pieni epäilys ja epäluottamus minulla kuitenkin aina on. Eilen illalla minulla alkoi koskea äkillisesti vatsaa, ja mieleen tulivat tietysti kaikki pahimmat vaihtoehdot. Onneksi se meni itsekseen ohi!

    Pitkäaikaissairauden kanssa tilanne on tietysti ihan toinen, kun lääkärillä on pakko käydä. Toivotaan, että sairaalanne osoittautuu päteväksi paikaksi ja homma alkaa alkukankeuksien jälkeen sujua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoissa tunnelmissa täällä: mekin vältämme paikallista terveydenhuoltoa sen verran kun se vain on mahdollista ja tosiaan käymme Suomessa tehokkaasti ennakkoon kaikennäköisissä tarkastuksissa ja esimerkiksi hammashoidoissa.

      Ja ihan samalla tavalla minulla tulevat mieleen kaikista pahimmat vaihtoehdot ensimmäisestäkin vatsa- tai pääkivun merkistä, vaikka en tavallisissa oloissa ole ollenkaan luulosairas tai muutenkaan erityisen altis pelkäämään sairauksia. Täällä alan kuitenkin sairaustapauksissa aika sukkelaan miettiä kuinka nopeasti pääsemme täältä Meksikoon tai Yhdysvaltoihin sairaalaan tarvittaessa. Onneksi olemme olleet kuitenkin toistaiseksi aika terveitä ja Matildan keliakia ja Cosimon sairauskin ovat sinänsä aika helposti hoidettavissa.

      Poista
  3. Huolesi sairaanhoidosta alkeellissa oloissa tuntuu varsin ymmärrettävältä. Olin talvella viemässä sairaalatarvikkeita itäiseen Euroopan maahan ja jo siellä näkemäni ja kokemani tuntui nimenomaan masentavalta. Mutta tuntui myös hyvältä, että sai olla mukana viemässä edes vähän helpotusta tilanteeseen. Ja sen verran sitten testasin viemiämme laitteita, että ranteeni röntgattiin siellä ja kirurgi kipsasi sen ;) Ei koskaan enää ulkomaille ilman omaa röntgenlaitetta! :D
    Hyvää synnytysmatkaa kotimaahan, kun sen aika tulee!
    T-a H

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kätevää, että sinulla oli röntgenkone matkassa - parasta olisikin matkustaa vähän haastavampiin oloihin aina kaikki tarpeelliset välineet mukana :)

      Minä yritän pitkälti olla ajattelematta sairaanhoidon puutteellista tasoa täällä, mutta joskus ei voi välttää kohtaamasta näitä paikallisia realiteetteja joko ihan käytännössä tai sitten uutisissa. Cosimolla on onneksi rautaiset hermot (heh - ei ihme kun ylimääräistä rautaa virtaa elimistössä niinkin paljon) joten hän ei noita sairaalakeikkoja jännitä, mutta minua ne kyllä hermostuttavat hänenkin puolestaan. Mutta kun saataisiin nyt se ensimmäinen hoitokerta pois alta niin toivottavasti selviää, että hommat hoituvat sairaalassa ihan asianmukaisesti.

      Poista
  4. Luin aiemmatkin postaukset ja jain ihmettelemaan miksi joku kummastelee halua synnyttaa Suomessa. Minullakin oli aikoinaan Turkissa vahan sellaisia ongelmia etten tiennyt mihin menen mikakin vaivan takia, nykyisin kaikki on selvaa ja on helpottavaa tietaa minne soittaa tai menna minkalaisessakin tapauksessa. Tiedan sen tunteen kun sairaalan ulkoinen olemus saa epailemaan etta mitahan tasta tulee....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukaan ei ole sinänsä ihmetellyt Suomessa synnyttämistä, mutta olen viime aikoina saanut muutaman kerran kuulla ihan muilla mailla asuvilta ihmisiltä, että synnytys varmasti hoituisi Belizessäkin ihan mainiosti. Sitä on siis päivitelty, että lähden täältä kotikulmilta yleensä yhtään mihinkään. Totta on, että synnytys hyvin todennäköisesti hoituisi täällä ihan erinomaisen hyvin - mutta jos jotain kuitenkin menisi pieleen, syyttäisin itseäni lopun elämääni turhan riskin ottamisesta.

      On tosiaankin suuri helpotus kun uuden maan kuviot alkavat selvitä siltäkin osin, että tietää minne mennä kun sairastaa. Me yritämme nyt tottua siihen ajatukseen, että tuo paikallinen sairaala on tästä lähin se paras osoite sairaustapauksissa...

      Poista
  5. Piti tulla kirjoittamaan sinulle että se lähettämäsi lämpö selvästi tuli perille:D Täällä nyt nautitaan hellelukemista ihan pohjoista myöten.

    Venla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiedosta! Posti kulkee täältä joskus vähän hitaasti mutta hyvä, että nyt vihdoin tulivat ylimääräiset asteet sinne teille asti :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!