tiistai 28. toukokuuta 2013

Sadetta ja sammakoita

Hurrikaanisesonki alkaa virallisesti kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Hurrikaaneja ei vielä tähän aikaan vuodesta juuri tarvitse kuitenkaan pelätä; tavallisesti ne ajoittuvat ennemminkin syksyyn kuin sesongin alkuun. Sateet sen sijaan alkavat tavallisesti aika tarkalleen näinä päivinä, kesäkuun alun tuntumassa. Useamman päivän ajan onkin nyt ollut harmaata ja satanut melkein taukoamatta. Eikä siis mitään pientä tihutusta vaan ihan aitoa trooppista sadetta joka ihan muutamassa hetkessä saa koko pihan tulvimaan. Takapihamme onkin nyt märkä ja mutainen ja alakerran valkoisella laattalattialla risteilevät koirien likaiset tassunjäljet vaikka kuinka yritämme pitää niin tassuja kuin lattiaakin puhtaana. 

Kova sade estää ulkoleikit ja vaikuttaa myös viihtyvyyteen sisätiloissa: internet ei toimi kovalla sateella kunnolla eikä sadesäällä toimi myöskään televisio. Eilen illalla kun lasten nukkumaanmenon jälkeen yritin etsiä televisiosta jotain katsottavaa, suurin osa televisiokanavista haki turhaan satelliittisignaalia.

Sade on tuonut mudan ja satelliittikatkojen lisäksi mukanaan myös sammakot. Viime yönä nukahdimme satojen sammakoiden kurnutukseen. Kunpa sitä saisi nauhalle: eri lajin sammakoiden erilaiset äänet soivat yhdessä ja erikseen kuin konsertti.

Ilma on sateiden myötä huomattavasti raikastunut ja yöt viilenneet juuri sopivasti. Heräilen kyllä ajoittain kovempiin sadekuuroihin koska ne ropisevat peltikattoomme niin, että koko talo kaikuu, mutta muuten olen nukkunut pitkästä aikaa hyvin. Meluinen vartija sai kuin saikin siirron jonnekin muualle eikä häntä ole enää näkynyt. Viikon verran olivat vuorotellen vuorossa kolme muuta vartijaamme, jotka kaikki ovat varsin hiljaisia niin päivisin kuin öisinkin. Viime yöksi tuli vihdoin töihin vartija, joka on ottanut meluisan vartijan paikan talollamme. Illalla lauloivat sammakot niin kovaan ääneen, ettei juuri muuta kuulunut. Cosimo oli kyllä kuulevinaan vartijankopista radion äänen, mutta minä en kurnutukselta kuullut mitään. Vähän vaille kolmelta yöllä heräsin kuitenkin siihen, että sammakot olivat hetkeksi vähän hiljenneet, mutta radion jumputus kuului vartijankopista ihan selvästi. 

Sen enempää asiaa ajattelematta lähdin pyjamassa paljain jaloin märkään yöhön pyytämään uutta vartijaa laittamaan radion pois päältä. Loppuyö oli sammakkoja lukuunottamatta hiljainen, mutta minä en saanut ainakaan tuntiin uudestaan unen päästä kiinni. Otti niin päästä, että meluisan vartijan tilalle oli tullut tyyppi, joka heti ensimmäisessä työvuorossaan piti radiota päällä. Olin jo ehtinyt helpottuneena ajatella, että tästä lähin minun ei enää tarvitse vartijoiden ääniin heräillä. En ollut oikein edes tajunnut miten paljon meluinen vartija oli mielenrauhaani ja kotirauhaani häirinnytkään. Toivon todella, ettei uusi vartija enää toiste anna minulle aihetta lähteä pihalle keskellä yötä tukka pörrössä jalat paljaina. 

2 kommenttia:

  1. Parempaa onnea uuden vartijan kanssa. Huonoista unista häiriintyy niin moni muukin asia.
    Vaikken tropiikissa asukaan, niin ihmeesti täälläkin aina nousee vesi sateella. Tänään capitalissa puoleen sääreen vartissa! Niin päättyi kahden ja puolen vuoden vitkuttelu ja ostin kumikengät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ollut tänään suuren osan päivästä äkäinen kuin talviunilta herätetty karhu. Huonot unet vaikuttavat tosiaan pitkälle seuraavaan päivään. Sama vartija on nyt toista yötä vuorossa. Täytyy toivoa, että tämä yö sujuu rauhallisemmin kuin edellinen. Toistaiseksi sammakot ovat ainakin hiljaa.

      Onnea uusien kenkien johdosta! Kumikengät ovat sadesäässä kyllä parhaat jalkineet. Minun kumisaapasparini seisoo alakerran kylpyhuoneessa ja odottaa, että saisin takapihan mudat niistä pestyä välillä pois. Tänään ei onnistunut mutta ehkä huomenna.

      Poista

Kiitos kommentistasi!