perjantai 21. kesäkuuta 2013

Juhannuksenvietosta

Tässä maailmalla asumisessa on mukavaa sekin, että voi aika pitkälti elää omannäköistä elämää. Paikallisten silmissä on usein joka tapauksessa vähän outo, eli paikallisia ei kannata edes yrittää lähteä miellyttämään, eivätkä oman kulttuurin perinteet ja odotukset toisaalta juuri paina kun elää niistä näin etäällä.

Ihan mieluusti jätän täällä maailman äärissä joka vuosi suomalaisen vapun viettämättä, ja usein juhannuksenkin, enkä tunne oikeastaan jääväni mistään paitsi. 

Lapsuudessa juhannukset olivat kyllä taianomaista aikaa. Vietin lapsuuteni kesät kollektiivissa, jossa saman talon katon alla asui kymmenisen perhettä. Viimeistään juhannukseksi kokoonnuttiin kaikki yhteen, syötiin hyvin, leikittiin ja laulettiin. Yöllä kerättiin enemmän tai vähemmän hiljaisuuden vallitessa yhdeksän kukkaa ja uneksittiin tulevista sulhoista. Se oli ihanaa aikaa. 

Mutta ikuisiällä juhannus on menettänyt minulle merkitystään ja taikaansa. Osin varmasti siksi, että olen viime vuodet asunut ikuisten kesien maissa. Suomessa juhannuksena on valoisaa ja parhaimmillaan juuri sopivan lämmintä. Kesästä ja juhannuksesta nauttii varmasti ihan eri tavalla kun on jaksanut taas kerran pitkien pimeiden kuukausien yli kesään asti. Näillä leveysasteilla minun täytyy sen sijaan harva se viikko mietiskellä mitä vuodenaikaa sitä taas eletäänkään. Aina on kuuma ja melkein aina aurinkoista. Vuoden valoisin aika ei kovasti eroa pimeimmästä. 

Tällä viikolla olen ollut kolmissa läksiäisissä. Tänä iltana on edessä vielä yhdet. Välissä on juhlittu Mikon koulun päättäjäisiä ja eletty joku hetki ihan tavallista arkeakin. Olen ihan poikki, enkä millään jaksaisi tänään pakata perhettä autoon ja lähteä juhannuksen viettoon maalle. Onneksi ei tarvitsekaan. Vietämme varmasti kyllä useamman ihanan kesäpäivän omassa kodissamme suomalaisella maaseudulla myöhemmin tänä kesänä. Keskikesää ehtii ehkä juhlistaa vähän myöhemminkin. Meille Suomessa on varmasti vielä elokuussakin aika valoisaa.

Tämä varsinainen juhannusviikonloppu sujuu meiltä tavallisissa puuhissa. Jos vain säät sallivat menemme tuttuun tapaan uimatunnille lauantaina ja ratsastamaan sunnuntaina. Ihan mielelläni näkisin kyllä toisaalta viikonloppusuunnitelmien satavan pois. Hyvää tekisi harrastusten sijaan ihan hiljainen viikonloppu kotona: elokuvia ja popcornia, kirjoja ja päiväunia. Sää saa näyttää meille suuntaa siitä millaisissa kuvioissa viikonloppu lopulta sujuu.

Hyvää juhannusta itse kullekin!

4 kommenttia:

  1. Hyvaa juhannusta, vaikka taalla vietetaankin vuoden pimeinta paivaa! :) Auringosta saatiin silti nauttia kuuteen illalla onneksi eli ei valittamista.

    Minulla on vasta muutama vuosi takana ulkosuomalaisuutta, mutta olen samaa mielta tuosta sen vapauttavasti vaikutuksesta. Onhan siina haasteensa, mutta samalla voi tavallaan valita rusinat pullasta. Koski se sitten ihmisia, juhlapaivia, ruokaa tms. Toisaalta otin jo Suomessa melko rennosti esimerkiksi joulun "pakkoperinteet" ja tein siita omanlaiseni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, totta kyllä, että minäkin otin aika kevyesti perinteiden suhteen jo ihan koti-Suomessakin asuessani. Mutta jotenkin täällä maailmalla tuntuu siltä, ettei tarvitse enää senkään vertaa selitellä kun ei osallistu suomalaisiin juhlamenoihin perinteisellä tavalla. On vapauttavaa olla ihan kaikessa rauhassa erilainen ilman, että kiinnittää itseensä sen enempää huomiota.

      Hyvää vuoden pimeintä päivää sinnepäin!

      Poista
  2. Kyllä se niin on, että juhannus on yksi niistä juhlista, joita voi minusta juhlia kunnolla vain oikeastaan oikeanlaisessa ympäristössä. Intiassa olisi nyt monsuuni ja todennäköisesti olisi aika pimeää, eikä tulisi kyllä mieleenkään yrittää juhlia juhannusta siellä, kun ei sitä oikeaa tunnelmaa saisi kuitenkaan mitenkään jäljiteltyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Juhannukseen tarvitaan ainakin mökki ja valoisa yö, uusia perunoita ja muita suomalaisia kesäherkkuja. Joillekin ulkosuomalaisille on kovaa olla kaukana Suomesta juhannuksena (ja vappuna ja jouluna), mutta minusta on ihan ok jättää perisuomalaiset juhlat väliin. Oli mukavaa, kun kaupat olivat viikonloppuna auki tavalliseen tapaan eikä kukaan tiennyt, että juuri tänä viikonloppuna pitäisi kaikkien hiljentyä juhlimaan järven rantaan :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!