maanantai 1. heinäkuuta 2013

Kesälomalla

Viikko Mikon kesälomaa takana. Etukäteen vähän ihmettelin miten saamme ajan kulumaan, mutta erinomaisen hyvin on sujunut toistaiseksi. Useampana iltapäivänä viime viikolla kävimme leikkimässä lasten eri kavereiden luona ja yhtenä iltapäivänä oli meillä leikkikavereita kylässä. Suurimman osan viikosta vietimme kuitenkin ihan vain kolmisin kotosalla. Lapset leikkivät yhdessä ja erikseen kaikessa rauhassa. 

Kaksi seuraavaa viikkoa Miko harjoittelee erilaisia urheilulajeja muutaman tunnin verran joka iltapäivä jonkinlaisen urheiluleirin merkeissä; Matilda ja minä hurraamme vieressä. Ensin on vuorossa tennis, sitten muistaakseni jalkapallo ja viimeisenä amerikkalainen pesäpallo. On mukavaa, että Miko saa tilaisuuden vähän harrastaa. Mutta täytyy sanoa, että ihan mielelläni olisin jättänyt nuo urheilut ja hurraamiset väliinkin. On tuntunut oikein hyvältä olla vaan pitkästä aikaa molempien lasten kanssa yhdessä kotona ilman mitään erityistä ohjelmaa tai sen kummempaa tekemistä. Toisaalta kaksi viikkoa kuluu varmasti hetkessä ja sitten saamme taas viettää rauhallista aikaa kotona niin Belizessä kuin Suomessakin useamman viikon verran. 

Monien ulkomaalaisten ja rikkaampien paikallistenkin kesken tuntuu täällä olevan tapana päivitellä kuinka kamalaa on kun lapsilla on koulusta lomaa ja he ovat yhtäkkiä koko ajan kotona. Se kuulostaa minun korviini oudolta. Kyse ei siis ole työssäkäyvistä vanhemmista joilla on koulun lomien vuoksi lastenhoito-ongelmia, vaan kotiäideistä jotka ovat tottuneet lähettämään lapsensa vähintään puoleksi päiväksi pois silmistään. Eräs kotiäitituttavani yrittää löytää lapselleen joka lomapäiväksi jotain tekemistä: erilaisia leirejä ja lapsille suunnattuja kursseja. Voisi kuvitella, että kuusivuotias kaipaisi jonkun päivän tai viikon verran ihan oikeaa lomaakin? Minun kokemukseni mukaan lapset haluavat mieluusti viettää ihan tavallista rauhallista aikaa vanhempiensa kanssa. Ja minä itse ainakin haluan mielelläni olla lasteni kanssa niin paljon kuin mahdollista. 

Enkä muutenkaan oikein ymmärrä sitä, että pienten lasten elämä täytetään jos jonkinlaisella harrastamisella. Minun näkemykseni mukaan lapsille tekee hyvää saada tilaisuuksia kyllästyä ja tylsistyä oikein kunnolla. Jos koko ajan on menossa jonnekin puuhamaan jotain ei ehdi koskaan antaa ajatusten vain virrata ja moni hyvä oivallus jää oivaltamatta. Jo ensimmäisen lomaviikon aikana Miko ja Matilda keksivät yhdessä kotona jos jonkinlaisia uusia leikkejä ja huvituksia. Minäkin ehdin ajatella omia ajatuksiani ilman kiirettä minnekään. Oikein hyvä aloitus kesälomalle. 

6 kommenttia:

  1. Niin totta. Ihan kuin vanhemmat olisivat hermostuneita lasten läsnäollessa, jos jotain järjestettyä ohjelmaa ei ole tiedossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siltä tosiaan vaikuttaa, että joitain vanhempia lähestulkoon pelottaisi viettää pitempiä aikoja lastensa kanssa. Onhan tässä hetkensä ja haasteensa eikä aina kaikki suju täydellisen harmonisesti, mutta kyllä minä mielelläni omien lasteni kanssa olen enkä kaipaa heiltä minnekään pakoon tai halua heitä pakonomaisesti lähettää käyttämään aikaa poissa luotani. Tänään sateinen iltapäivä säästi meidät urheilukerholta ja olen ihan ainoastaan vain tyytyväinen, että voidaankin harrastamisen sijaan velloa vain kolmisin lasten kanssa kotona :)

      Poista
  2. Niin totta, taalla on sama juttu etta varakkaiden parissa on tuo ilmiö ettei kesteta jotenkin lapsia pyörimassa kotona, minusta tuntuu ettei moni sen yhteiskuntaluokan kasvatti ole nahnyt mitaan normaalia kotielamaa vaan aina on olleet hoitajat ja apulaiset auttamassa. Synnytyssairaalasta asti kaikkea helpotetaan niin ettei vanhempien tarvitse olla lasten kanssa ja se lapsen kanssa olo tuntuu kauhealta taakalta, ihan kun siihen ei olisi valmistauduttu ollenkaan. Kummallista. Minustakin pitaa tylsistya ja toisinaan vaan olla, aina ei tarvitse ohjelmaa ja tekemiseksikin riittaa joku hyvin yksinkertainen juttu. Olen palannut lomalta ja kahlaan blogikirjoituksia lapi, toivottavasti raskautesi etenee hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se tosiaan varmaan on, että jos omasta lapsuudesta ei ole tuttua sellainen ohan tavallinen vellominen kotona perheen kesken niin sitä ei osaa ajatella omienkaan lasten arjeksi. Minä itse nautin varmaankin kaikkein eniten ihan siitä tavallisesta olemisesta. Välillä on kivaa tehdä jotain muutakin mutta ihan oikein mielelläni olen vain kotona perheen kesken ilman minkäänlaista suunnitelmaa.

      Tervetuloa takaisin kotiin ja blogien pariin :) Kuulosti siltä, että teillä oli oikein kiva lomareissu!

      Poista
  3. Oikein hyvää lomaa sinne teille:) Kiitos taas kovasti myös edellisestä koulupostauksesta, oli jälleen mielenkiintoista asiaa.

    Tuo pelko lasten kanssa olemisesta on kai olemassa Suomessakin, koska viime kesänäköhän se oli, kun vahvasti pohdittiin tulisiko tehdä laki päivähoitoikäisten oikeudesta lomaan. Millaiset lomasäät teillä siellä muuten ovat nyt?

    Toivottavasti päivittelet blogiasi Suomessa ollessasikin. Tätä on ilo seurata.

    Venla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa on varmasti siitä hankala tilanne joissain perheissä, että jos molemmat vanhemmat ovat töissä eikä lomia oikein osu omallekaan kohdalle, niin niitä on vaikea lapsillekaan järjestää. Mutta se on kyllä erikoista, jos päiväkodista ei saa lapsi pitää lomaa silloinkaan kun vanhemmat itse lomailevat. Minusta tuntuu välillä nytkin etten saa lapsistani tarpeekseni :) - voin vain kuvitella, että jos kävisin töissä, minulla olisi kiire lomalle ja olemaan rauhassa lasten kanssa.

      Meillä on täällä aika tukala lomasää, reippaasti yli kolmekymmentä astetta ja siihen vielä ilmankosteudet päälle. Nyt on muutaman päivän vähän sadellut mikä vähän raikastaa ilmaa onneksi. Tähän aikaan vuodesta on täällä käytännössä aina hyvin kuuma ja toisaalta täytyy vähän väliä pitää myös sateita nyt kun hurrikaanisesonki sateineen on alkanut. Kesä ei ole Belizen parasta aikaa. Onneksi vähän kerrallaan mennään koko ajan kohti parempia säitä ja tässä välissä päästään nauttimaan myös Suomen loppukesästä ja syksystä.

      Kiitos taas kerran Venla kauniista sanoistasi! Enköhän päivitä blogia Suomessakin, tosin ehkä vähän vähemmän ahkerasti - ensi alkuun meillä ei taida olla internet-yhteyttäkään käytössä mikä varmasti hidastaa vähän menoa.

      Poista

Kiitos kommentistasi!