keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Jäähyväisiä ja lomailua

Olemme olleet koko perhe lomalla nyt kohta viikon verran. Maanantaina kävimme kyllä Cosimo ja minä lomasta huolimatta vielä yhdessä viimeisessä edustustilaisuudessa. Luulin, että edustamiset olivat minun osaltani ohi jo aikaisemmin tässä kuussa. Mutta kahden suurlähettilään yhteisläksiäisiin halusin vielä ehdottomasti lähteä, koska he vaimoineen ovat olleet keskeisiä ihmisiä meidän elämässämme Belmopanissa. Brittien korkein edustaja lähtee eläkkeelle ja Yhdysvaltain suurlähettiläs puolestaan siirtyy tehtäviin Washingtoniin. He ovat molemmat olleet Belizessä aika lailla yhtä pitkään kuin mekin ja on vaikea kuvitella Belmopania ilman heitä ja heidän puolisoitaan. 

Vaikka meillä on myös monia paikallisia ystäviä ja tuttavia, jotka eivät onneksi ole tekemässä lähtöä yhtään mihinkään, alkaa kesän monien läksiäistilaisuuksien myötä vähitellen tuntua siltä, että ennen pitkää on myös meidän aikamme lähteä. Vaikka belizeläiset tekevätkin lopulta Belizestä sen aarteen mitä se on, ovat jotkut ulkomaalaiset täällä lisänneet oman tuntuvan osansa niin arkeen kuin työhön ja juhlaankin, enkä oikein usko, että kukaan pystyy heidän paikkaansa täyttämään. 

Tuntuu kuitenkin hyvältä olla viimeisten lähtijöiden joukossa lähtemässä. Niin kuin Cosimo sanoi, on ehkä kuitenkin parempi olla se joka viimeisenä sammuttaa valot ja sulkee oven kuin lähteä kesken hyvien juhlien. Vaikka meidän lähtömme häämöttää vielä aika kaukana tulevaisuudessa eikä tulevasta kotimaasta ole vielä minkäänlaista tietoa, huomaan tekeväni mielessäni vähitellen lähtöä. Olen todella kiitollinen, että saimme tämän ylimääräisen vuoden aikaa valmistautua tulevaan. Uskon, että ensi kesään mennessä olen kuin olenkin valmis uusiin seikkailuihin. 

Edustamisen lisäksi olemme ehtineet ihan vain lomaillakin. Lauantaina kävimme syömässä ravintolassa, joka oli lyhyen ajomatkan päässä Belmopanista mutta kuin toisessa todellisuudessa. Dream Valley on niin hotelli, ravintola kuin kauneushoitolakin, ja ehdottomasti vierailun arvoinen paikka. Olimme ravintolan ainoat lounasasiakkaat ja saatoimme siis rauhassa tilata Matildalle erikoisaterian, riisiä ja kananrintaa paistettuna erikseen ilman minkäänlaisia mausteita tai kastikkeita. Kiireisessä ravintolassa en täällä rohkene Matildan kanssa lainkaan syömään, koska pelkään, ettei kokilla ole silloin aikaa valmistaa Matildan ateriaa ajatuksella ja taatusti ilman mitään gluteenillisia aineksia. 

"Unelmien laakso" on nimensä veroinen.

Ravintola on ajatuksella sisustettu.

Ravintolan terrassilta voi ihailla Belizen lintuja ja muita eläimiä. Terrassilla oli useampia kiikareita vieraiden ja ruokailijoiden käyttöön.

Dream Valleyn hotellihuoneet ja kauneushoitola näkyvät ravintolan terrassilta.


Sunnuntaina ajelimme pitkästä aikaa Las Floresiin, Guatemalaan. Ajomatka Belmopanista Las Floresiin kestää noin kaksi ja puoli tuntia ja perillä odottaa ihana pieni turistisaari; ravintoloita ja matkamuistokauppoja yksi toisensa jälkeen. Suosikkikauppamme oli valitettavasti jostain syystä kiinni, eli emme päässeet lisäämään yhtään uutta puista pyhimystä tai luurankoa kokoelmiimme. Toisesta kaupasta löytyi kuitenkin onneksi ihana tilkkutäkki, joka pääsee sulostuttamaan kotipesäämme Suomessa ja muistuttamaan meitä aina tästä kauniista maailmankolkasta. Pysähdyimme Las Floresissa ostosten välillä ensin juomaan ja vähän myöhemmin vielä syömäänkin. Tällä kertaa ruokatilaus ei mennyt ihan nappiin Matildan ruokavalion osalta: riisi ei ollutkaan valkoista vaan maustettua riisiä jonka gluteenittomuudesta emme voineet olla varmoja. Tyttö sai onneksi kuitenkin taas kerran syödäkseen kananrintapalan ja juodakseen ihanaa tuoretta mehua.  

Petén Itzá -järvi ravintolan terrassin varjosta katsottuna. Pysähdyimme Santana-hotellin ravintolaan hengähtämään ja nauttimaan raikkaista juomista.

Lounastamaan menimme perinteiden mukaisesti La Villa del Chef -ravintolaan.

Eilen innostuimme ensimmäistä kertaa kuukausiin myös käymään Belizen eläintarhassa. Belizen eläintarhassa on vain hädästä pelastettuja paikallisia eläimiä, jotka eivät syystä tai toisesta voi enää palata luontoon. Yhtäkään eläintä ei ole varta vasten otettu kiinni ja pakotettu syyttä vankeuteen. Osa eläimistä on otettu vahingoittuneena talteen tienvarresta. Jaguaareja on poistettu tilanteista, joissa niillä on ollut vaarana joutua karjaansa suojelevien maanviljelijöiden ampumiksi. Koska eläintarha tekee konkreettista eläintensuojelutyötä se ei masenna minua niin kuin eläintarhat yleensä. Eläintarha on myös riittävän pieni, että sen jaksavat kiertää läpi myös pienemmät vierailijat kovasta helteestä ja auringonpaisteesta huolimatta. 

Säät ovat suosineet meitä lomalaisia vähän liiaksikin. Nyt alamme vähitellen valmistautua viileämpiin suomalaisiin kesäsäihin. Kotipesä odottaa. Jännittävää nähdä miltä talo näyttää kesäisissä maisemissa, kun tähän asti olemme siellä käyneet vain lumihankien keskellä. 

8 kommenttia:

  1. Hyvaa loman odotusta, se on ihan parasta se odotus. Ihania keitaita, joissa olette piipahtaneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Petra! Nyt ollaan jo päästy Suomeen asti lomailemaan. Ihania paikkoja täälläkin, kauniit ilmat ja paljon vielä uudesta kotiseudusta näkemättä. Oi onnea :)

      Poista
  2. Ihania kuvia:) Tuo Santanahotelli, näyttää olevan kyllä ihan mielettömällä paikalla. Kyllä taas kaukokaipuu meinaa iskeä, kun näitä kuvia katsoo (tosin tällä lentopelolla ei kai kovin kauaksi ikinä matkusteta) Mutta ei tässä nyt mihinkään pääse, kun työt taas alkaa, eikä seuraavasta lomasta ole tietoakaan. Onneksi on näitä blogeja, joiden äärellä istua ja haaveilla.

    Venla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koko Las Floresin saari on yhtä kaunista näkymää. Täytyy joskus ehkä yrittää yöpyäkin Santana-hotellissa, olisi tosiaan ainakin kaunis ympäristö.

      Lentopelko rajoittaa varmasti matkustelua! Ei ole lentäminen minullekaan tosin ihan yksiselitteisen helppoa ja mukavaa, vaikka paljon lennänkin. Aina olen yhtä tietoisen kiitollinen, kun kone matkan päätteeksi laskeutuu kaikessa järjestyksessä eikä mitään tavallisesta poikkeavaa tapahdu.

      Mutta onneksi on tosiaan blogit. Kaikkialle kun ei kuitenkaan ehtisi tai jaksaisi lähteä :)

      Poista
  3. Voi itku, tuli kova ikävä Guatemalaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Guatemala on kyllä mielenkiintoinen ja kaunis maa. Tulee olemaan erikoista sitten kun emme enää niin helposti pääsekään kyläilemään tutuissa paikoissa ja ostamassa taas uutta värikästä guatemalalaista tilkkutäkkiä!

      Poista
  4. Oi, näyttääpä ihanan eksoottiselta! Kauniita kuvia! :) Vivi Vinna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Paljon hyviä kuvia tuolta päiväretkeltä on ihan vain mielen albumissa. Jokaista tien varren possupesuetta olisi tehnyt mieli pysähtyä kuvaamaan, niin kuin myös ihan sitä tavallista elämänmenoa tien varren kylissä.

      Poista

Kiitos kommentistasi!