tiistai 19. elokuuta 2014

Kuuma

Tuntuu, että olen ollut hiessä kahdeksan vuotta yhteenmenoon, ensin Jamaikalla, sitten Belizessä ja nyt Sudanissa. Meillä on ollut ilmastointi jokaisessa talossamme, mutta emme ole koskaan oikein sitä innostuneet kunnolla käyttämään. On hankala kulkea kuumasta ulkoilmasta viileään sisäilmaan ja taas takaisin vilustumatta. Tähän asti olemme siis lähinnä sinnitelleet kattotuulettimien avulla ja ihan satunnaisesti harvinaisen kuumina päivinä käyttäneet ilmastointia pienen hetken verran viilentämään huoneita. Autossa meillä on sentään ollut ilmastointi käytössä siitä asti kun meillä on ollut lapsia. Sitä ennen ajelimme pitkin Kingstonin teitä autonikkunat apposellaan.

Minä olen väsynyt olemaan hiessä. Oikein kuumassa säässä ajatukseni ei kulje, ja tuntuu kurjalta kun heti aamusuihkun jälkeen on jo pieni hiki pinnassa; on aina vähän likainen ja homssuinen olo. 

Khartumissa on vielä kuumempaa kuin Belizessä tai Jamaikalla. Vaikka ilma täällä on kuivempi kuin Karibianmerellä eikä kuuman lisäksi siis tarvitse sentään kärvistellä korkean ilmankosteuden kanssa, tuntuu lähemmäs neljäkymmentä astetta silti kestämättömän kuumalta. Eikä nyt ole edes vielä niin kuuma kuin voisi olla. Kaupungissa mitataan kesäisin yli viidenkymmenenkin asteen helteitä. Täällä vallitsee aavikkoilmasto. En ole koskaan ennen viettänyt aikaa vastaavissa oloissa. Aavikon aurinko on armoton. Vaikka saasteet maalaavat Khartumin taivaan harmaaksi ja aavikonruskea on täällä vallitseva väri, onnistuu aurinko kuitenkin häikäisemään ja polttamaan niin, että se tekee minusta ulkona hitaan ja hölmön. Ilmastoidusta autosta käsin pystyn sentään tarkkailemaan ympäristöäni mutta muuten ulkona liikkuessa kuumuus ja ankara auringonpaiste ovat minulle ihan hetkessä liikaa.

Nyt on siis aika oppia elämään ilmastoinnin kanssa muuallakin kuin autossa. Olen muitten neuvoista ja omien kokeilujeni kautta ymmärtänyt, että ilmastointi on täällä hyvä säätää 29-30 asteeseen. Kuulostaa ihan hullulta, mutta niin se vain on, että 29 astetta tuntuu raikkaalta tuulenvireeltä kun ulkona on kymmenisen astetta enemmän. Ja toisaalta jos ilmastoinnin säätää paljon 29 astetta kylmemmäksi on sisäilman ero ulkoilmaan liian suuri. 

On vaikea muistaa, että samaan aikaan kun me opettelemme täällä elämään uudenlaisessa todellisuudessa, toisaalla elämä jatkuu sellaisena kuin ennenkin. Helsingin Stockmannilla myydään edelleen alakerrassa sushia kotiinvietäväksi, Ruotsinlaivat kulkevat Suomen ja Ruotsin väliä, Belizessä eletään hurrikaanisesonkia ja odotellaan koulun alkua. Minusta tuntuu niin kuin olisin viikko sitten sukeltanut syvään veteen ja noustessani ylös huomannut, että maailmasta ovat kadonneet kaikki värit aavikonruskeaa ja haaleanharmaata lukuunottamatta. Kyllähän täällä oikeasti näkyy vihreääkin siellä täällä, täältä väliaikaisen asuntomme ikkunasta enemmänkin. Mutta vihreä on täällä silti aika harvinainen väri ja kun kohdalle osuu rehevä puu tai hyvinhoidettu nurmikenttä se melkein koskee niin silmiin kuin sydämeenkin koska muistuttaa siitä minkälaista elämä oli ennen kuin värit katosivat.

Täältä Khartumista täytyy kuulemma päästä tasaisin väliajoin pois, että jaksaa. Ymmärrän sen yhtäältä mutta toisaalta en haluaisi enkä oikein osaakaan elää niin, että pakenisin kotoani muualle hengähtämään. Vuodet Sudanissa tulevat olemaan pitkiä, jos niitä eletään vain aina kohti seuraavaa lomaa. Lomat ovat toki tervetulleita, mutta en halua elää niitä odottaen. Minun on siis löydettävä onneni ja elämäni täältä, tästä ympäristöstä ja tarjolla olevasta elämäntavasta. Päivä kerrallaan.

14 kommenttia:

  1. Kuumuus on kyllä raskasta. Mä aina kesällä Ranskaan mennessä kuvittelen, että on kiva kun on taas lämmintä, mutta oikeasti siellä on vain tuskaista kun on liian kuuma - ja yleensähän ei kuitenkaan ole paljon +30 enempää. Onneksi anoppila on aikoinaan hyvin rakennettu, sisällä on viileää oikeastaan koko kesän, kunhan vain pidetään ikkunaluukut kiinni päiväsaikaan. Eli ollaan sisällä hämärässä tai valot päällä päivälläkin, mikä tuntuu myös tosi raskaalta, kun on tottunut siihen, että kesä tarkoittaa valoa. No, tänä kesänä oli vuosikymmenen kylmin ja sateisin kesä, eli ei tarvinnut monta päivää kärvistellä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kai se toimisi kaikkialla, että auringon saisi aika hyvin pidettyä aisoissa jos pitää verhot ja luukut kiinni, mutta se on tosiaan jotenkin masentavaa!

      Mutta ei pitäisi varmaan liikaa valittaa täälläkään kuumasta, kun nyt on itse asiassa vissiin vähän tavallista viileämpää ja oudosti satoikin useamman päivän ajan ennen meidän saapumista. Jos täytyy valita niin näissä oloissa ottaisin kuitenkin mieluummin kuumuuden kuin nuo sateiden myötä kertyneet valtaisat lätäköt joissa hyttyset sikiävät. Hyttysiin on vaikea suhtautua neutraalisti maassa jossa on malariaa. Khartumissahan sitä ei tavallisesti ole, mutta täällä ei toisaalta tavallisesti ole hyttysiäkään - vaan nyt on.

      Poista
  2. Kuulostaa hurjalta tuo kuumuus! Ilmastointiin Amerikassa tottuneena sita kaipasin jopa Suomessa tana kesana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessahan olikin nyt kesällä niin kuuma, että ilmastointia taisi kaivata yksi jos toinenkin! Mähän vähän kirosinkin niitä hellepäiviä Suomessa kun olisin niin mieluusti kuuman Belizen ja kuuman Sudanin välissä nauttinut viileämmästä säästä. Mutta olihan kesäkuu onneksi Suomessa kylmä ja luntakin ehti sataa paikoittain :)

      Poista
  3. Tsemppiä teille sinne uusiin olosuhteisiin totutteluun! Hurjalta kuulostaa tuo kuumuus... Ja ei olla vielä edes huippulukemissa. Mitäköhän koirat sanovat kun pääsevät sinne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi koirat, saa nähdä mitä ne tästä säästä tykkäävät. Kuumaanhan ne onneksi ovat tottuneetkin, että ihan täysin uusi ilmiö ei tämä helle ole. Mutta uskon, että ne ovat täällä aika lailla sisäkoiria, nauttivat varmasti mieluummin ilmastoinnista kuin ulkoilmasta, jos on näin kuuma.

      Kiitos tsempeistä Turnip! Kyllä tämä tästä lähtee menemään. Vähän ankean aamun jälkeen tästä päivästä on kehittynyt ihan kelpo päivä.

      Poista
    2. Kova on kuumuus mutta kuiva kuumuus on omasta nakökulmastani aina parempi. Kesa on ollut meilla +40 kieppeilla paivisin, yölla +22-25, tuulettimilla on parjatty silla pelkaan ilmastointilaitteita kun saan niista aina flunssan. Tiukkoja hetkia on mutta totuttu on ja lansirannikolla on helpomaa kuin ihan Turkin etelassa. Yrittakaa jaksaa, millaiset kaudet siella muuten on? sadekausia, viileita kausia?

      Poista
    3. Hauska kuulla, että on muitakin jotka eivät pidä ilmastoinnista! Amerikkalaisten ystävien seurassa olemme aina tässä suhteessa kummajaisia, heille kun ilmastointi on niin itsestäänselvä juttu.

      Kuiva kuumuus on ehdottomasti kosteaa kuumuutta helpompi kestää mutta näillä lämpötiloilla ei se kuivuuskaan jotenkin auta. On vaan niin kuuma. Täällä ei käytännössä sada kuin heinä-elokuussa, eikä silloinkaan tavallisesti paljon. Ja kovin ei myöskään sää missään vaiheessa viilene. Viime talvena oli kuulemma noin viikon verran yölämpötila laskenut 15 asteeseen. Päivälämpötila ei täällä kuitenkaan vissiin käytännössä koskaan laske alle kolmenkymmenen. Noita viileitä öitä odotellessa siis! Kun viileitä päiviä ei taida edessä juuri olla :)

      Poista
  4. Näitä sinun pohdintojasi on aina niin mukava lukea, kun osaat pukea ajatuksesi sanoiksi niin hyvin.

    Viidenkymmenen asteen kuumuutta on vaikea kuvitellakaan, mutta jos tuommoisista lukemista yrittää jotain positiivista löytää, niin onneksi sentään ilma on kuiva eikä kostea. Itse olen huomannut, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä huonommin siedän kuumuutta. Ei vain meinaa jaksaa, eikä se jatkuva hikoilukaan ole mitään mukavaa.

    Toivottelen teille kovasti tsemppiä! Toivottavasti paikka alkaa pian tuntua kodilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu! Tosi kiva, että viihdyt lukemassa ja kommentoit. Nyt tuntuu vaihteeksi olevan paljon purettavaa blogiin! Ja kiitos tsempeistä.

      Minäkään en osaa kuvitella miltä 50 astetta tuntuu. Arvaan, että sellaisessa kuumuudessa toimitaan niin kuin Suomen oikein kovissa pakkasissa, eli ollaan ulkona mahdollisimman lyhyitä aikoja ja pyritään pysymään elossa. Saa nähdä. Toivon, että tältä vuodelta ovat nuo kuumimmat kuumat jo ohi.

      Poista
  5. Voi hurja, nyt kyllä menee omat murheet ihan toiseen kategoriaan. Etelä-Ranskassa on ihan siedettävää ja kesä on kuulemma ollut aika huono. Mekään emme tykkää ilmastoinnista, onneksi asunnossamme saa hyvän tuuletuksen läpivedolla vaikka ei kai sekään paras vaihtoehto ole. Ja meillä kesä on joka tapauksessa kohta ohi, syyskuu on kohta ja sitten hellittää. Onnea uuteen elämään Sudanissa, mielenkiintoista lukea millaista elämä siellä on, aivan tuntematon paikka minulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, en tiedä mitä ajatella siitä, että mun haastava elämäntilanne saa jonkun muun näkemään oman elämänsä paremmassa valossa... Mutta kai se on ennen kaikkea hyvä asia.

      Ihan vieraalla maalla olen täällä itsekin ja siksi vielä aika vähänlaisesti osaan kuvailla elämää oman pään ulkopuolella. Kaikki on vielä niin uutta ja monilta osin hämmentävää, etten osaa maasta tai kaupungista laajemmin oikein sanoa paljoakaan. Mutta kiva, että Sudan kiinnostaa, toivottavasti se vähitellen aukeaa täällä blogissa enemmänkin.

      Kauniita viileneviä päiviä Etelä-Ranskaan!

      Poista
    2. :) joo lähinnä siis vaan mietin, että naputan välillä ihan turhasta. Pitäisi osata ottaa rennommin ja stressata vähemmän asioista, niin kuin lapset minua aina osaavat muistuttaa.

      Poista
    3. Voi kun mäkin oppisin olemaan rennommin! Ja lakkaisin valittamasta pienistä ja näistä isommistakin asioista. Arvaan jo nyt, että jonkun viikon päästä ihmettelen näitä alkupäivien reaktioita ja tunnelmia... Samalla rahalla voisin ottaa näitä uusia kuvioita vastaan vähän löysemmin ranteinkin. Mutta vaikka tiedän, että tämä on nyt vain tätä, kirjaimellisesti kulttuurishokkia, niin en silti saa omia tunnelmia järjestykseen ja hallintaan. Että rentousharjoituksia kaivataan siis täälläkin! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!