keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Haluaisin...

1. Haluaisin ennen kaikkea ja mitä pikimmin pitemmän pinnan. Suutun niin nopeasti, etten pysy itsekään mukana. Vaikka olen enemmän kotonani nyt kuin vielä ennen joulua, on asettuminen vielä kesken ja tunteet edelleen hyvinkin pinnassa. Hermostun ja liikutun herkästi, viimeksi muutama päivä sitten surin kyyneliin asti kivoimman vartijamme siirtymistä muihin hommiin. Onneksi ehdin sentään portilta taloon sisälle ennen kuin itku tuli. 

2. Haluaisin, että elämä kaikin puolin asettuisi ja että hetkeen ei mikään muuttuisi. 

3. Mutta toisaalta haluaisin hyväksyä, että elämästä ei tule valmista vaikka miten olisi ja tekisi, etten saa elämää siistiin pakettiin vaikka kaikki ympärillä hetkeksi pysähtyisikin. Monen asian suhteen haluaisin yksinkertaisesti osata hellittää ja ottaa paljon rennommin.

4. Edellinen tosiasia mielessäni haluaisin yhden kokonaisen velttoilupäivän jonka aikana opetella rentoutumista oikein olan takaa.

5. Haluaisin, että myös kolmesta koirastamme neuroottisin rohkenisi uskoa, että kaikki kyllä todennäköisesti järjestyy lopulta aina parhainpäin. Haluaisin, että koira myös ymmärtäisi, että sohvatyynyjen pureskelu ei koskaan auta yhtään mitään asiaa.

6. Huonekaluista puheenollen, haluaisin, että viikkokausia sitten tilaamamme vaatekaapit jo saapuisivat. Olisi mainiota voida vihdoin siirtää vaatteet matkalaukuista ja pahvilaatikoista kaappeihin. Sormeni syyhyävät myös saada erotella joukosta vaatteet joita emme enää käytä. Paljon kivoja vaatteita saa toivottavasti pian uuden hyvän kodin.

7. Haluaisin myös saada aikaiseksi ripustaa seinälle viimeisetkin taulut. Voisiko olla mahdollista, että kuuden kuukauden rajapyykin kohdalla todella olisimme oikeasti kuin kotonamma, tavarat oikeilla paikoillaan? Se olisi jonkinlainen ennätys. Vaikka rehellisyyden nimissä on kyllä myönnettävä, että kellarissa on edelleen pari pahvilaatikkoa purkamatta enkä usko, että aion kokonaisuudessaan purkaa niitä täällä Sudanissa koskaan. 

8. Haluaisin kutsua puutarhurin ajamaan pihanurmikon ja vähän siistimään puutarhaa yleensäkin. Olisi jo aika - omia vähäisiä yrityksiämme lukuunottamatta kukaan ei ole hoitanut puutarhaa kunnolla sitten syyskuun. Mutta miten onkin niin vaikeaa soittaa puutarhuri paikalle? Viikkokaupalla on keittiön liitutaululla lukenut muistutus puutarhurista. Numero minulla on ollut jo kuukausia. Tällä kertaa ei ole edes kyse siitä, etten pidä asioiden hoitamisesta puhelimitse; kyseinen puutarhuri puhuu vain arabiaa eli itse en voi kuitenkaan hänelle soittaa. Jotenkin en vain saa aikaiseksi pyytää kotiapulaiselta tai autonkuljettajalta tai vartijalta palvelusta. 

9. Osa yllämainittua ongelmaa on taatusti siinä, että haluaisin voida luottaa siihen, että puutarhurit ja kaikenlaiset muut korjausmiehet ja huonekalujen toimittajat todellakin tulevat lupaamallaan hetkellä, mutta sitä en voi mitenkään etukäteen tietää. Voin vain arvella ja arvailla, että todennäköisesti esimerkiksi puutarhuri tulee silloin kun ehtii ennemmin kuin silloin kun häntä odotan. Aikakäsitys on täällä erilainen ja kielimuuri luo omat ongelmansa. Uusien huonekalujen piti saapua jo viikkoja sitten mutta tässä sitä vain edelleen odotellaan. 

10. Haluaisin kuitenkin onnitella itseäni siitä, että lyhyestä pinnastani huolimatta opin Jamaikan-vuosien aikana aika hyväksi odottelijaksi. Välillä ottaa toki päästä kun asiat eivät tapahdu ajallaan, mutta odottelu saa silti harvoin minut todella kiehumaan. 

11. Asiasta toiseen: Haluaisin ottaa kuvia Khartumista ja tällä hetkellä erityisesti herkullisista kirjoitusvirheistä joita näen päivittäin, mutta en vain saa aikaiseksi. Autoreissujen aikana katselen ulos auton ikkunasta ja itsekseni mietin muun muassa kuinkahan moderneja ovat vaatteet kaupassa jonka nimi on Modren Fashion ja mitenköhän sujuu englanninopetus kansainvälisessä koulussa jonka nimessä kansainvälinen on kirjoitettu muotoon internatoinal?

12. Haluaisin tietää miksi niin monessa paikassa Suomessakin painetaan hienoja kylttejä ja paksuja julkaisuja vierailla kielillä mutta ei vaivauduta tarkistuttamaan tekstejä kääntäjällä tai edes jollakulla oikeasti kielitaitoisella tutulla. Miksi pitää tehdä itse ja niin nopeasti, että virheet jäävät elämään seinille ja sivuille?

13. Haluaisin itse aina muistaa, että kukaan ei osaa kaikkea. On hyvä tietää omat rajansa siinä kuin omat taidotkin. Yksi parhaimmista lauseista kaikilla kielillä on mielestäni vilpitön "en tiedä". 

Siinä kaikki henkilökohtaista olemistani ja elämistäni koskevista haluamisista tänä aamuna. Luulin, että haluaisin paljon enemmänkin, mutta oikeasti kaikki tuntuu juuri nyt omassa elämänpiirissä olevan itse asiassa aika hyvin. Kiitos haasteesta Anu.

Mieluusti kuulisin mitä te itse kukin haluaisitte?

20 kommenttia:

  1. Et kyllä liikaa pyydä. No, olisin hämmästynytkin jos niin olisi ollut. Minä tein tuossa kokeilupuuskassa unelmakartan, sen teemaksi taisi muodostua hetkestä nauttiminen. Sitä haluan oppia, elämän parhaat asiat, kun muodostuvat pienestä.

    No haluaisin kyllä myös opiskella jotain työn ohessa ja haluaisin, että teinille löytyisi mieleinen harrastus ja sopiva opiskelupaikka. Yhteishaku alkaa pian.

    Venla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienistä asioista taitaa koostua itse kunkin onni :) Listasta puuttuu tietysti maailmanrauha ja hyvä tahto ihmisten kesken ja niin edelleen... Mutta ajattelin keskittyä ihan vain näihin oman elämän asioihin tällä kertaa. Tosin niistäkin jäi puuttumaan esimerkiksi tämä: haluaisin miehelle vähemmän työmatkoja. Se ei tullut rauhallisena aamuhetkenä mieleen mutta melkein joka ilta kyllä ihmettelen, että kuinkahan sujuu helmikuussa viikko yksinhuoltajana täällä missä minulla ei toistaiseksi ole oikein minkäänlaista turvaverkkoa...

      Mutta ihan hyvä oli pysähtyä miettimään mitä juuri nyt elämään kaipaan - ja varsinkin oli hyvä huomata, etten niin kovin paljon!

      Onnea teinille yhteishakuun ja harrastuskuvioihin ja itsellesi opiskeluasioiden miettimiseen!

      Poista
  2. Kiitos vastaamisesta! Vallan mainio lista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi haasteesta! Näitähän oli kiva pähkäillä.

      Poista
  3. En muista, olenko aikaisemmin kommentoinut blogiasi, mutta kirjoitat hyvin ja ajatusmaailmassasi on paljon tuttua. Aikoinaan, kun mieheni työn vuoksi muutin Suomeen, elämä tuntui helpommalta kuin synnyinmaassani, kaikki oli uutta ja mielenkiintoista, mutta alkoin pian kokemaan riittämättömyyttä ja tyytymättömyyttä. Olin herkkää, itkuinen ja väsynyt. Olin yksinäinen ja mies oli aina töissä. Kävin kyllä iltaisin harrastuspiireissä, mutta sekään ei lohduttanut. Minäkään en raaskinut jättää lapsia muiden hoiviin kuin vain poikkeustapauksessa. Kun kaikki lapset olivat jo koulussa, ajankäyttöni muuttui. Pääsin opiskelemaan ja töihin. Syntyi tuttavapiiri, jolla oli samanlaisia tavoitteitä ja ajatusmaailma. Itsetunto lisääntyi, opin näkemään asioita uusista perspektiiveistä ja mikä tärkein, uskalsin toteuttaa itselleni olennaisia asioita.
    Harrastuksiakaan ei kannata vähätellä, minulla tuli harrastuksesta työ.
    Olet niin haasteellisessa elämänvaiheessa: uusi kotimaa, pienet lapset, turvaverkoston puuttuminen. Hyvin ymmärrettävä, että tunteet ovat myllerryksessä.
    Elämä on onneksi virta, se mitä on tänään, on huomenna erilaista! Kiva, kun kirjoittelet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin kuvitella, että Suomeen on ollut haastavaa muuttaa - sosiaalisiin kuvioihin Suomessa on mielestäni aika vaikea päästä sisälle. Ja pienten lasten kanssa sitä on tosiaan aika kiinni ihan omassa perheessä oli missä vain.

      Luulin, että olisin ajatellut haluavani paikallisia ystäviä tai vaikka kunnon yöunia, mutta kun kasasin tuota listaani kumpikaan ei tuntunut tunkevan pakolla mukaan. Tämä asettuminen on väsyttävää ja ikävä edelliseen kotimaahan on edelleen kova - ikävöin Belizestä kaikkea ihmisistä ruokaan - mutta taaperon yöheräilyt ja todellisten paikallisten ystävien puute tuntuvat molemmat tähän hetkeen kuuluvilta realiteeteilta. Sen verran olen onneksi saanut taas öisin nukutuksi, että minulla on mielessäni rauha sen suhteen, että tämä on tosiaan nyt kaikkinensa tätä hetkeä, pian on jo ihan toisin.

      Elämä on sen verran asettunut vihdoin uomiinsa täällä Khartumissa, että tunnen tämän kotitalon omakseni, minulla on ihana perhe, hyviä ystäviä pitkin maailmaa, ja pari tärkeää harrastustakin: tämän blogin kirjoittaminen ja viime viikosta alkaen taas myös ratsastus. Vähän omaksi yllätykseksenikin huomaan, että kaikki on oikeasti ihan hyvin. Ja yritän antaa armoa itselleni tunteiden myllerryksen suhteen, onhan tässä tosiaan kuitenkin aika paljon edelleen meneillään.

      Kiitos Ingi kommentista!

      Poista
  4. Hyva lista! Haluaisin saada pitkaan työn alla olleen ideani työn saralla kaytannössa henkiin, miehelle enemmin vapaita ja sita kautta meille enemmin yhteista aikaa. Sita maailmanrauhaa tietysti mutta se tuntuu karkaavan vain kauemmas joten keskityn kotinurkkiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotinurkkiin on hyvä keskittyä - sillä saralla on helpompaa saada muutoksia aikaan ja unelmia toteutettua! Toivotaan, että sun työasiat pian järjestyy - mielenkiinnolla odottelen mitä sulla onkaan suunnitteilla, jospa se blogin kautta ennen pitkää selviää? - ja että miehesi puolestaan saisi lisää vapaa-aikaa.

      Poista
  5. Kiva haaste ja kivat vastaukset. Näitä asioita olisi välillä hyvä itsenikin pysähtyä pohtimaan. Ensin vain pitäisi tietää, mitä haluaisin. :-)

    "En tiedä", on hyvä lause, mutta toisaalta sitä voi käyttää väärinkin. Joskus tulee sanottua "en tiedä", kun ei oikeasti vain jaksa/halua miettiä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli oikeasti aika mielenkiintoista nähdä mitä mielestä listalle nousi. Osin hajanaisia ajatuksia jotka olin aikaisemmin kerännyt talteen blogia ajatellen mutta aika paljon ihan vain eilisaamun tunnelmia. Vähän tosiaan itsekin yllätyin siitä, että ensimmäisenä - tai ollenkaan - eivät mieleen poukanneet sosiaaliset kontaktit (tai niiden puute) tai enemmän omaa aikaa tai katkeamatonta unta. Niin se vain on, että ihan hyvältä tuntuu elämä oikeastaan kaikkinensa taas, aika pitkästä aikaa. Että suosittelen koittamaan! Enpä tosiaan minäkään tarkkaan tiennyt mitä haluaisin ennen kuin aloin ajatuksiani kirjoittaa siinä muodossa ylös :)

      Hyvin totta tuo, että "en tiedä" voi olla myös silkkaa laiskuutta. Mutta niin kai sanoinkin tuolla yllä, että *vilpitön* "en tiedä" on mainio lause. Paljon on tosiaan eroa sillä sanooko "en muuten tiedä mutta voin ottaa selvää" vai "en tiedä, ei ole mun velvollisuus"...

      Poista
  6. Ihana! Pitäisikö itsekin ryhtyä tällaiseen listaan. Tunnistin jo tuosta ekasta itseni. Minua välillä vähän pelottaa pysähtyä miettimään, että mitä kaikkea sitä oikeasti haluaisikaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen! Ota tästä haaste vastaan. Tämä oli oikeasti aika mielenkiintoinen ajatusleikki. Arvatenkin toisena päivänä saattaisi listalle tulla jotain ihan muuta. Mutta sekin on ihan mielenkiintoista itsessään, että omat tunnelmat vaihtelee eikä ainakaan mun toiveet ja halut olekaan niin absoluuttisia kuin miltä välillä tuntuvat.

      Poista
    2. Osallistuin! Tulipa vähän nukutun yön jälkeen pikkuisen kärkäs, mutta olipa puhdistavaa!

      Poista
  7. Hyvä lista ja toivottavasti ainakin suurin osa toteutuu.Mitäpä minä haluaisin...no että pian tapahtuvien vaalien jälkeen valta täällä vaihtuisi,mutta se taitaa olla liian optimistisesti ajateltu.Mutta,yllätyksiähänh voi aina sattua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos nyt tuon pitkän pinnan jostain saisi niin kaikki muu varmaan järjestyisi omalla painollaan... :)

      Vaalit ovat jännää aikaa, meilläkin täällä on sellaiset vielä tänä vuonna käsittääkseni edessä.

      Poista
  8. Suuria ja pieniä haaveita: toivottavasti kaikki toteutuu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ansku! Tämä lista elää tällä hetkellä mielessäni ja huomaan, että toisina päivinä jättäisin pois jotain ja välillä taas lisäisin uutta. Mutta ei sillä ehkä niin väliä mitä haluaa kunhan jotain: elämänhalu on tallessa kun jaksaa odottaa ja toivoa pienempiä ja suurempiakin juttuja.

      Poista
  9. Noita kirjoitusvirheitä olisi kiva nähdä. :-)
    Sympaattisia kylttejä.

    Koulun opetuksestahan natoinal ei kerro mitään, vaan kyltin tekijästä. ;-) :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy yrittää saada kylteistä joskus kuvia. Virheellisiä kylttejä kyllä riittää!

      On mielestäni koulun velvollisuus tarkistaa kylttinsä ja mainoksensa ennen kuin ne menevät painoon. Jos englanti on heillä ollenkaan opetuskielenä niin ei se mielestäni oikein hyvää koulun tasosta lupaa, että kyltissä on virhe...

      Poista
  10. Olet kyllä oikeassa. Mietin kyllä itsekin samaa...

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!