torstai 28. tammikuuta 2016

Ostoksilla

Ruoan hinta on viime aikoina noussut Khartumissa ja koko maassa aika paljonkin. Torilla on arvatenkin jonkun verran kauppoja halvempaa, mutta minä käyn toisaalta mieluummin ostoksilla isommissa kaupoissa joissa hinnat on selkeästi ilmoitettu ja ne ovat siis taatusti kaikille samat. Ajatus ruokaostoksista tinkimisestä tuntuu vieraalta ja väsyttävältä. 

Enkä kyllä toisaalta oikeastaan ole huomannut kovin suurta eroa ainakaan vihannesten ja hedelmien hinnoissa ruokakauppojen ja kadunvarsien kojujen välillä. Esimerkiksi banaanikilo ostarin ruokakaupassa maksaa tällä hetkellä 6 puntaa, mikä vastaa noin 60 eurosenttiä, kun kojusta olemme sen saaneet parhaimmillaan muistaakseni 5 punnalla. (Teen laskelmani punnista euroihin paikallisen epävirallisen kurssin perusteella ja vähän pyöristäen, sillä meiningillä millä itse kaupassa mietin mitä mikäkin tuote euroissa maksaa.)

Viime aikoina vihanneksia ja hedelmiä on onneksi löytynyt hyvin.
Me asumme tosin kyllä aika kalliissa kaupunginosassa ja kadunvarsien myyjät saattavat hyvinkin lisätä hintoihin ulkomaalaisenvaraa. Silloinkin kun autonkuljettaja käy minun puolestani lähikadun varrella hedelmäostoksilla hän on tietysti liikkeellä meidän suurella autollamme jonka diplomaattikilvet kertovat omaa tarinaansa maksukyvystämme. Jossain toisessa kaupunginosassa saattaa paikallinen siis löytää hedelmiä meitä halvemmalla.

Tällä ostosreissulla tuli ostettua vähän kaikenlaista ylimääräistä:
suklaakastiketta, mysliä miehelle, sipsejä ja muun muassa koiranruokaa
niiden päivien varalle kun itsetehty ruoka loppuu kesken kaiken.
Oli miten oli, minä käyn mieluiten täällä ostoksilla ruokakaupassa torin sijaan. Suosikkikauppani ovat ne joista parhaimmillaan löytyy saman katon alta kaikki: liha, hedelmät ja vihannekset, ja kaikki muut tarveaineet. Ikävä kyllä sellaisia kauppoja ei oikeastaan täällä olekaan. Yhtäältä löytyy yhtä ja toisaalta toista, ja toisinaan mistään ei tunnu löytyvän oikein mitään etsimääni. Melkein jokainen isompi ostosreissuni kattaa joka tapauksessa useamman kaupan. 

Melkein joka kauppareissulla ostamme ainakin maitoa, kananmunia, ja juotavia jugurtteja. Tuore täysmaitolitra maksaa 15 puntaa eli noin 1,50 euroa, ja saman paikallisen tuottajan jugurtit 6,50 puntaa per jugurttijuoma. Kananmunia käytämme paljon ja ostan ne pääasiassa kolmenkymmenen munan pakkauksissa. Kolmekymmentä kananmunaa maksaa tällä hetkellä 36 puntaa, eli noin 3,60 euroa. 


En ihan hirveästi katso ruokaostoksilla hintoja. Pyrin kyllä tekemään ostokset sinänsä ajatuksella ja ostamaan esimerkiksi lihan sieltä missä se on mahdollisimman laadukasta mutta toisaalta edullisinta. Mutta jos näen kaupassa jotain sellaista minkä tiedän maistuvan meistä jollekulle tai useammalle, ja etenkin jos kohdalle osuu jotain harvinaista herkkua, saatan ostaa selkeästi ylihinnoitetunkin tuotteen. Khartumista löytyy muun muassa gluteenittomia tuotteita hyvin rajoitetusti ja esimerkiksi niistä maksan suosiolla aika paljonkin, koska mielestäni on tärkeää, että kaikki perheenjäsenet saavat välillä herkutella, enkä ehdi enkä jaksa aina tehdä kaikkia herkkuja itse alusta alkaen.

Gluteenittomat keksit ja jauhot, nutella ja tonic-vesi maksoivat yhteensä
359 Sudanin puntaa eli noin 36 euroa, mikä on mielestäni aika paljon. 

14 kommenttia:

  1. Ainakin joitakin ylikansallisia tuotteita siis löytyy kun näkyy Nutellaa ja Tescoa olevan!

    Mä olen vielä ihan pihalla siitä mitä mikäkin maksaa ja sama juttu rahojen kanssa, kun en meinaa erottaa miltä näyttää minkäkin arvoinen seteli. Täällä on ainakin yksi iso Carrefour josta löytynee ilmeisesti vaikka mitä. Teillä on siinä ollutkin varmaan opettelemista että mistä saa mitäkin kun ei ole yhtä paikkaa jossa kaikki saman katon alla. Kiva että sieltä saa teille gluteenittomia tuotteita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sudan on "vain" Yhdysvaltain kauppasaarrossa eli täällä on onneksi ihan luvalla eurooppalaisia tuotteita. Enemmän löytyy kuitenkin tuotteita esimerkiksi Saudi-Arabiasta ja Yhdistyneistä Arabiemiirikunnista ja aika paljon täällä on ihan paikallistakin tuotantoa niin kuin esimerkiksi noita hyvinkin laadukkaita maitotuotteita.

      Gluteenittomia tuotteita täältä löytyy yhdestä pienemmästä ruokakaupasta säännöllisen epäsäännöllisesti ja joka kerta ennalta-arvaamaton kokoelma. Mutta parempi kuin ei mitään ja joka tapauksessa enemmän kuin mitä etukäteen osasin odottaa.

      Olen kuullut, että sieltä Kairosta puolestaan löytyy mitä vain. Olisipa meilläkin Carrefour! Täällä suurin ruokakauppaketju on Sena, joka on käsittääkseni turkkilainen. Sena-ruokakauppoja on Khartumissa useampia ja ne vastaavat valikoimaltaan ja myös ulkoasultaan eniten eurooppalaisia ruokakauppoja. Mutta vaikka niistä sinänsä saa vähän kaikenlaista jotain tuntuu aina jäävän puuttumaan jos menen kauppareissulla vain Senaan. Ja paljon on sellaisia tuotteita joita ylipäänsä täällä kaipaan, joita ei löydy koskaan tai vain hyvin satunnaisesti. Niin kuin nyt vaikka parsakaalia! Juuri nyt sitä on kaupoissa saatavilla mutta suurimman osan viime vuodesta en löytänyt sitä lainkaan.

      Poista
    2. Ääh jotain olin vastaavinani tähän mutta sitten painoin kai jotain ja se katosi. No, sitä vain piti sanomani että joo kyllä siellä teillä on varmasti haastavampaa erilaisten tuotteiden saatavuus. Ja täällä tosiaan tuntuu saavan ihan kaikkea ja jopa netissä on erilaisia palveluita kuten über-taksi! Että siinä mielessä ei ollenkaan haastava paikka. Siellä sitten varmaan enemmän tuurista kiinni mitä saa milloinkin jos parsakaalinkin saatavuus noin vaihtelee. Turkkilainen kauppaketju siellä ai!!

      Poista
    3. Se on kyllä tosi hyvä, että sieltä teiltä löytyy kaikenlaista tuttua ruokatavaraa. Se auttaa asettumista ja olemista varmasti osaltaan aika paljonkin. Täällä valikoima on sen verran erilainen ja rajallinenkin mun näkökulmastani, että me elämme täällä arkea hyvinkin erilaisissa ruoissa kuin mitä vaikkapa Suomessa lomalla.

      Mutta täältäkin löytyy sitten toisaalta kyllä yllättäviäkin juttuja: juuri eilen kuulin, että täälläkin on muun muassa uber-tyyppinen taksipalvelu! En tosin tiedä miten toimiva. Ja meillä on täällä esimerkiksi paljon kehittyneempi wifi-laite kuin mitä muualla olen nähnyt; pikkuinen laite jolla on sisäinen varaava akku on kätevä sähkökatkosten aikana. Mutta sitten toisaalta wifi-yhteytemme jättää nopeudeltaan ja luotettavuudeltaan toivomisen varaa. Ei niin hyvää ettei jotain pahaakin, ja päinvastoin, vähän joka asian suhteen täälläpäin! :)

      Poista
  2. Nämä ostospostaukset tällaisista päivittäistavaroista, ovat aina tosi mielenkiintoisia. On mukavaa tehdä vähän vertailua mitä missäkin maksaa. Taitavat gluteenittomat tuotteet Suomessakin olla melko hintavia. Hyvä, että sielläkin kuitenkin löytyy tuotteita, joita voitte ostaa, ja sellaista mistä on herkuksikin.

    Silloin joulun aikaan sinunkin blogissasi kaihosin pakkasta, ja sitäpä sainkin nyt sitten oikein kunnolla viimeiset viikot. Nyt onneksi lauhtui ja olemme päässeet töissä ulkoilemaan lasten kanssa. Hyvää viikonloppua Sudaniin.

    Venla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että tätä oli kiinnostavaa lukea! Kun elämä arkipäiväistyy sitä jotenkin katoaa tuntuma siihen mikä kaikki tässä omassa arjessa saattaisi kiinnostaa muita.

      Gluteenittomat tuotteet ovat tosiaan varmasti kaikkialla verrattain kalliita. Olen tosiaan kiitollinen, että niitä täältä löytyy ylipäänsä, oli hinta sitten mikä oli.

      Hyvää viikonloppua sinnepäin! Toivotaan, että säät pysyisivät siellä sopivan talvisina.

      Poista
  3. Nama ostosjutut on aina niin mielenkiintoisia! Ankarassa muistan nahneeni Sena marketin mutta voi olla etta se on ihan eri ketjua silla ei ole taalla mulle tuttu. Turkissa on hinnat nousseet viime vuoden aikana joidenkin elintarvikkeiden osalta aika paljon, erityisesti liha on nykyisin aika kallista paikalliseen elintasoon nahden. Taidan itsekin tehda jotain ruokaostospostausta pitkasta aikaa kun nama on aina niin kivoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä mistä olen saanut sen kuvan, että Sena (koko nimeltään vissiinkin Sena Mart) on turkkilainen ketju... Voin olla väärässäkin siitä.

      Täälläkin ovat alkaneet monet ihan tavalliset tuotteet maksaa niin paljon ettei niihin ole ihmisillä yhtäkkiä enää varaa. Hintojen nousun huomaa siinäkin, että nykyään täytyy maksaa huomattavasti entistä enemmän kaikenlaisista pikkuhommistakin. Me olemme vuodenvaihteesta nostaneet kaikkien työntekijöidemme palkkoja aika reippaastikin, mutta saapa nähdä kuinka pitkälle se riittää - hinnat noussevat täällä tästä vielä lisääkin.

      Jään mielenkiinnolla odottelemaan sun ruoka-aiheista kirjoitusta!

      Poista
  4. Kiinnostavaa lukemista! Minäkään en hirveästi käy torilla. Kävisin kyllä muuten, mutta kun ostettavaa on joka tapauksessa paljon enkä selviä yhdellä kaupallakaan, vaan aina on suunniteltava sen mukaan, mitä tarvitsee ja mitä mistäkin saa... jostain saa hyvää kahvia, jossain on hyvät lihat ellei hylly ole tyhjä, jossain on ehkä kuplavettä (ellei se kohta ole tyhjä), jne. SIihen päälle en oikein jaksa enää toria, joskus ostan katujen hedelmäkauppiailta kyllä. Täällä on myös sama useamman hinnan systeemi. Pitäisikin ehkä pyytää siivoojaa tuomaan tullessaan mangoja, olen unohtanut. Ei niinkään siksi, että hän saisi halvemmalla, vaan siksi, ettei noissa marketeissa taas niitä aina ole, vaikka ne on tyypillisiä hedelmiä täällä. Mutta kyllä siivooja myös saa ne halvemmalla. Meidänkin kaupunginosassamme on hedelmissä varmaan tuplahinnat (ja minusta se on ihan ok), ja joku minulle selittikin, että vaikka menisin halvemmalle torille (ei liene ihan todennäköistä), minua koskisi silti se kalliimpi hinta sielläkin. Samalla vaivalla ostan sitten lähempää. Lähistöllä kyllä on yksi ihan mukava ja siisti tori, mutta kuten sanottu, ostamista on muutenkin niin paljon, että Usein otan mnarketista yhdellä kertaa kaiken, mitä saan. Kun ei se yksikään kerta yleensä riitä. Olen suunnitellut, että siirtyisin osin samaan systeemiin kuin sinä eli pyytäisin vaikka autokuskia käymään vesiostoksilla. Tiedän, mitä vedet maksavat, joten rahaton helppo antaa, ja hänhän ne joka tapauksessa nostaa autoon ja autosta ulos, joten samalla vaivalla ehkä hakisi kaupastakin vaikka bensanhakureissullaan. Myös täällä on ruoka kallistunut (ja muut kulutustuotteet), ja se oli jo entuudestaan aika kallista, kun käytännössä kaikki tuodaan muualta. Koulussakin lounasruuan hinta nousi. Me laitetaan kyllä nykyään aika Usein lapsille välipalaeväiden lisäksi lounasruoka mukaan, koska kouluruuassa ei ole niin hirveästi vaihtelua (vaikka onkin hienoa, että ruokailu on järjestetty!).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin on tosi ok maksaa kaikesta vähän enemmän ja siksikin ajatus torilla tinkimisestä tuntuu vieraalta. Belizessä totuin hyvillä mielin käymään ostoksilla yhden ostosreissun aikana neljässäkin eri kaupassa, mutta siellä se sujui niin paljon sukkelemmin kuin täällä kun kaikki kaupat olivat enimmillään viiden minuutin päässä toisistaan. Belmopanissa myös hinnat olivat kaikille samat mikä helpotti esimerkiksi toriostoksia.

      Täällä kattava ostosreissu voi helposti viedä koko aamun ja se vähän harmittaa. Meidän uusi fiksu ja kiva autonkuljettaja tekee onneksi avukseni nykyään aika paljonkin ostoksia, juomaveden lisäksi pyydän häntä hakemaan myös aika usein hedelmiä ja vihanneksia ja vähän milloin mitäkin. Se helpottaa kyllä arkea kovasti.

      Meilläkin olisi pojalla mahdollisuus ostaa nykyään koulusta lounas. Jokusen päivän hän kantoikin mukana kouluun vain välipalaeväät ja rahaa lounaan ostamista varten, mutta aika nopeasti siirryimme takaisin kotona tehtyyn lounaaseen. Lasten koulussa lounas vaihtelee paljonkin ja on hyvinkin laadukasta (ja kallista!), koska se on käytännössä yhden kaupungin suositun ravintolan ruokaa, mutta seitsenvuotiaalle se oli ehkä vähän liiankin hyvää. Vanha tuttu maapähkinävoileipä tai tonnikalapasta menee hänelle toistaiseksi paremmin kaupaksi. Viisivuotias ei vielä koulusta voisikaan lounastaan ostaa, mutta hänelle minun täytyy jatkossakin tehdä aina eväät mukaan keliakian vuoksi. Siinä samalla tulee tehtyä veljenkin eväät ja vaikka homma välillä väsyttääkin ja toisinaan en meinaa keksiä mitä ihmettä pakata lapsille mukaan olen kyllä nyt oikeastaan tottunut siihenkin. Jaksan aina ihmetellä sitä miten kaikkeen tottuu!

      Poista
  5. Minä ostan myös ylihinnoiteltuja tuotteita, jos löydän ja jos tiedän että ne Ovat tärkeitä, esimerkiksi Nespresso-kahvia. Sitä ei saa läheskään kaikkialta, mutta parista paikasta saa. Ei kaikkia "makuja", mutta ihan riittämiin. Äskettäin avattiin myös uusi deli, jossa kävin tutkimassa valikoimia ja olin pyörtyä kassalla, kun ostokseni maksoivat SUomen rahassa noin sata euroa, mutta joukossa oli esimerkiksi pakastelohta ja juustoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Gluteenittomilla ostoksilla kuluu minultakin täällä nopeasti sata euroa. Aina kassalla tuntuu niin kuin pitäisi jotenkin selittää tai pyytää anteeksi moista rahankäyttöä! Useamman kerran myyjät ovatkin minulta kysyneet, että ymmärränhän ostavani gluteenittomia tuotteita, ja useamman kerran olen sanonut, että valitettavasti minun on juurikin niitä pakko ostaa. Nyt he kai jo tietävät, että ikäänkuin pakon edessä käytän kekseihin ja muroihin hulluja määriä rahaa.

      Myös juustoon kuluu meiltäkin helposti paljon ja toisaalta tuomme juustoa tänne myös kilokaupalla Euroopasta. Ja pakasteloheen käyttäisin vaikka kuinka jos sitä vain löytäisin. Kuulemma sitä ajoittain jostainpäin kaupunkia löytyy, mutta toistaiseksi emme ole täällä lohta koskaan syöneet. Tai kerran löysin yhden yksinäisen purkin lohta, mutta se ei ollut kovin hyvää eikä sitäkään ole toisaalta enää koskaan sittemmin löytynyt.

      Jos herkkuja olisi laajemmin tarjolla niihin ehkä suhtautuisi vähän harkitummin, mutta kun elää pitkälti ilman tuoretta kalaa, porsaanlihaa ja esimerkiksi alkoholia, kaikki herkut mitkä kohdalle osuvat ovat aikamoisia aarteita :)

      Poista
  6. Täältä onneksi saa lähes kaikkea kauppakeskuksista, jotka on niin länsimaisia, että tulee aina tunne kuin olisi Ranskassa :). Esimerkiksi juustoja on tarjolla laaja valikoima - ehkä jopa laajempi, mihin olen Suomessa tottunut. Nykyisin keskitän lähes kaikki ruokaostokset yhteen kauppakeskukseen sekä lähelle avattuun supermarkettiin, jonka tarjonta on hieman kauppakeskusta rajallisempi, mutta kuitenkin melko kattava. Hedelmät ja vihannekset ostetaan edelleen torilta, mutta täällä ei torilla ole tapana ruuan hinnasta tinkiä. Lisäksi torilta saa mielestäni tuoreemman oloisia kasviksia kuin kauppakeskuksesta, jossa osa kasviksista on jo valmiiksi pakattu muovikääreisiin. Täälläkin ruuan hinta on noussut melkoisesti. Paikallisten arkiruoka on usein aika yksinkertaista ja siinä hyödynnetään edullisia ainesosia, mutta tästä huolimatta uskon pienituloisimpien olevan tiukilla! Toisaalta taas hämmästelen algerialaisten ostovoimaa kauppakeskuksessa - arvioilta noin 98% asiakkaista on nimittäin paikallisia, ei suinkaan ulkomaalaisia! Meilläkin syödään muuten paljon kananmunia ja ostetaan juurikin tuollaisia 30 munan kennoja ja arvostetaan herkutteluhetkiä :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollaisia oikein kattavia ruokakauppoja on minulla täällä kyllä ikävä! Tänään kävin ostoksilla ostoskeskuksen ruokakaupassa. Meiltä puuttui lähes kaikkea koska en ollut päässyt lasten sairastamisen vuoksi pitkään aikaan kunnon ostoksille. Löysin sinänsä kaiken etsimäni - brokkolia on onneksi edelleen reippaasti tarjolla! - mutta toisaalta jäi harmittamaan, että sellaisia juttuja kuten tiettyä maapähkinävoita ei tunnu enää löytyvän lainkaan. Ostin sitten kyllä toisaalta lohdutukseksi hyvännäköistä viikunahilloa! Toivotaan, että se maistuu yhtä hyvältä kuin näyttää.

      Poista

Kiitos kommentistasi!