maanantai 25. tammikuuta 2016

Väliaikatietoja sairastuvalta

Ärhäkkä mahatauti kaatoi viime viikonloppuna suuren osan perheestä sänkyyn emmekä edelleenkään ole kaikki toipuneet. Minulta sairaus vei alkuun siinä määrin voimat, että yhden päivän kirjaimellisesti vain nukuin. En muista milloin viimeksi olisin ollut yhtä täydellisen kipeä ja voimaton. Onneksi oli viikonloppu, onneksi mies oli kotona ja terve, ja onneksi hän saattoi ottaa vielä sunnuntainkin töistä vapaata.

Tänään olen ensimmäistä päivää yksin sairaana kotona kahden sairaan ja yhden terveen lapsen kanssa. Keskiviikkoon mennessä täytyisi ainakin minun yrittää toipua oikein kunnolla, koska silloin mies lähtee muutamaksi päiväksi pois maasta. Ainakin vielä huominen päivä näyttäisi kuitenkin sujuvan pitkälti näissä samoissa merkeissä. Mikäpä siinä. Olen itse vielä sen verran kipeä, ettei mökkihöperyys edes vaivaa.

Vaikka on tosi kurjaa sairastaa, ja erityisen ikävää kun lapset ovat kipeinä, olen toisaalta tavallaan tyytyväinenkin, että olemme saaneet hetkeksi vetäytyä kotiin omaan rauhaamme. Ensimmäinen viikko loman jälkeen sujui oikein mallikkaasti, mutta jo nyt Sudan taas väsyttää minua. Pyrin elämään mahdollisimman yksinkertaista elämää, omille arvoilleni uskollisesti ja rehellisesti, mutta täällä se tuntuu usein hyvinkin hankalalta. Sen verran mitä voimat ovat antaneet myöten olen siis yrittänyt tässä sairauspäivinä latailla vähän akkuja ja järjestää ajatuksiani täällä oman kodin seinien sisällä.

20 kommenttia:

  1. Pikaisia paranemisia! Mahataudit kylla vetaa niin voimattomaksi nopeasti :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sugar!

      Olin ihan unohtanut kuinka kipeä sitä voi ollakaan. Onneksi voimat toisaalta tuntuvat myös palaavan aika sukkelaan ja nytpä sitä osaa arvostaa ihan jo sitä, että jaksaa kulkea huoneesta toiseen väsymättä :)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos kaima! Tänään tuntuu olo onneksi jo paljon paremmalta koko porukalla.

      Poista
  3. Onneksi tosiaan miehesi oli kotona, vatsatauti vie kyllä voimat täysin. Pikaista tokenemista sinne, ja toivottavasti akutkin latautuvat ja auttavat jaksamaan maan haasteita.

    Venla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Venla! Tässä fyysisten voimien palaillessa tuntuu kasvavan onneksi taas myös voimat elellä näissä erikoisissa olosuhteissa. Loppuviikosta jaksan toivottavasti taas hyvin ottaa vastaan todellisuuden kotiporttien ulkopuolella!

      Poista
  4. Pikaista paranemista teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tänään on jo paljon parempi päivä onneksi.

      Poista
  5. Vatsatauti on kyllä kurja ja vie monista flunssista voiton inhottavuudessaan. Pikaista paranemista ja toivottavasti voimat palautuu Sudaninkin suhteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ansku! Eiköhän tämä tästä taas, vointi on jo parempi, ja jotenkin saan nämä täkäläiset vastoinkäymiset vielä käännettyä voitoksi, toivottavasti!

      Poista
  6. Pikaista paranemista taudeista! Toivottavasti saat samalla kerattya voimia myös ulkomaailmaa varten. Viime paivina kerjalaiset ja katukoirat ovat vetaneet mielen alas, nyt on vuoden kylmin aika ja se, etta pitaa elaa kadulla tuntuu niin toivottomalta. Naitakin hetkia kai tarvitaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään ovat koululaiset taas lähteneet kouluun ja minä odotan aamuksi taaperokerhoa kylään. Vointi on siis onneksi parempi. Tunnelmat ulkomaailman suhteet selkiävät ehkä siinä vaiheessa kun tänään pitkästä aikaa lähden porttien ulkopuolelle.

      Täälläkin sää taas vaihteeksi kylmeni. Viime yöksi puin lyhytkarvaisimmalle koirallemme paidan päälle - ostimme koirille vaatteita joululomalla Italiasta ja nyt ne tulevat hyvään tarpeeseen. On todella kurjaa ajatella kadulla kylmissään eläviä ihmisiä ja eläimiä.

      Voimia ja iloisempaa mieltä toivotan sinne loppuviikkoon!

      Poista
  7. Vatsatauti on ikävä tauti ja se vie voimat pitkäksi aikaa.

    Pikaista paranemista ja jaksamista välillä hankalilta tuntuvissa tilanteissa. Hieno toteamus "elää yksinkertaista elämää, omille arvoille uskollisesti ja rehellisesti".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjatta! Eilinen päivä meni vielä pitkälti levätessä mutta tänään jaksamme koko porukka toivottavasti läpi tavallisen arkipäivän ongelmitta.

      Tässä viime aikojen haasteissa minulle on jotenkin oikein entisestäänkin kirkastunut se miten haluan ja pyrin elämään. Siinäpä hankaluuksille kultareunus!

      Oikein hyvää viikonjatkoa sinulle.

      Poista
  8. Voi ei mikä tauti :( Koittakaahan parannella koko porukka!! Ja paljon voimia ja hyviä ajatuksia noin muutenkin! <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari!

      Meillä on onneksi toistaiseksi vain aika harvoin ollut näin suuri osa perheestä kerralla kipeänä. Tosin viimeksi viime kuussa... Toivottavasti tästä ei tule mitään uutta rutiinia! :/ Mutta olen kyllä tosi tyytyväinen, että sairastamiset on nyt toivottavasti tältä erää sairastettu, kun nyt olen täällä yksikseni muutaman päivän. Osui siis sentään hyvään saumaan tämäkin tauti.

      Paljon hyviä ajatuksia myös teidän suuntaan! <3

      Poista
  9. Juu, tuo omaan rauhaan vetäytyminen on tavallaan arvokasta, sairastamisessa on - silloin kun siitä tietää toipuvansa - se "hyvä" puoli, että saa juuri sen tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minussa on vahvasti erakkomainen puoli ja se nauttii vetäytymisestä omiin oloihin. Pienessä sairastamisessa on tosiaan se hyvä puoli, että ihan luvalla saa ja on pakkokin velloa kotona!

      Tämäkin päivä kuluu meillä itse asiassa juurikin omassa rauhassa, koska on viikonloppu, mies matkoilla ja poika edelleen vähän kipeänä. Lisää nautintoa tähän kotipäivään tuo se, että toipilas on jo aika hyvässä vedossa ja sinänsä ihan oma itsensä, ja tänään on kylmä. Vilpoisessa säässä tuntuu jotenkin erityisen ihanalta viettää aikaa sohvalle vetäytyneenä - lapset leikkivät tuossa vieressä ja koirat ovat vaipuneet aamupäivälevolle lämpimiin peteihinsä.

      Poista
    2. Joo, minäkin nautin siitä, ja siksi juuri pidän erityisen paljon päivistä, joina kotiapulainen/siivooja ei tule. Monien on vaikea ymmärtää tätä, he eivät käsitä, kuinka en halua siivousapua joka päivä kun sitä kerran täällä saisi, mutta en vain voi rentoutua samalla tavalla, jos joku häärii täällä koko ajan. Rentoudun paremmin tiskaamalla itse astiani välipäivinä - eikä silloin tarvitse myöskään miettiä, miten on pukeutunut, jne. Eikä lastenkaan tarvitse. Voimme vain olla omissa oloissamme!

      Poista
  10. Tarkalleen samoissa tunnelmissa täällä. Torstaina kotiapulainen oli sairaana ja vaikka se tarkoitti tietysti minulle kotona enemmän hommaa oli ennen kaikkea oikein leppoisaa olla koko päivä ihan vain omalla porukalla. Koskaan en varmaankaan tule täysin tottumaan siihen, että joku perheen ulkopuolinen pyörii talossa; vielä yhdeksässä vuodessa en ainakaan ole tottunut!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!