maanantai 8. helmikuuta 2016

Auringonlasku

Viime viikolla kotimatkalla eläinlääkäristä näin elämäni kauneimman auringonlaskun. Harmikseni en voinut edes yrittää ottaa kuvaa valtavasta oranssista pallosta koska se laski tarkalleen ministeriörakennusten taakse. Ministeriöitä ei täällä ole lupa valokuvata. 

Tilanne tuntui minulle kuvastavan tämänhetkistä elämääni. Olen tottunut olemaan vapaa ajattelemaan, sanomaan ja tekemään aika lailla mitä haluan, mutta tällä hetkellä minusta tuntuu, että vapauteni on selkeästi rajallisempaa. 

Minun täytyy miettiä mitä sanon ja kenelle. Blogin kirjoittamistakin rajoittaa se, että en tunne voivani vapaasti käsitellä sitä kaikkea mikä oman perheeni lisäksi tuo elämääni valoa ja iloa, sen enempää kuin kaikkea sitäkään mikä täällä juuri nyt tuntuu vaikealta kestää. Olen kuluneiden kuukausien aikana alkanut entistäkin selvemmin ymmärtää, että näissä nykyisissä olosuhteissani on paras pitää niin hyvä kuin huonokin aika lailla vakan alla.

Mutta rajoitukset eivät kosketa minua vain täällä Sudanissa. Kun hoidan pankkiasioita Euroopassa minun täytyy muistaa, että yhteyteni Sudaniin saattaa käsittämättömästi hankaloittaa sellaisiakin pankkitoimituksia joilla ei ole mitään tekemistä tämän tämänhetkisen asuinmaani kanssa. 

Enää emme ole myöskään vapaita liikkumaan maailmalla niin kuin ennen. Muutama viikko sitten Yhdysvalloissa tuli voimaan uusi laki jonka perusteella ihmiset jotka ovat viimeisten viiden vuoden aikana käyneet Sudanissa eivät enää voi matkustaa Yhdysvaltoihin ilman viisumia. Toistaiseksi ei myöskään ole takuita siitä, että varmasti saisimme viisumin tai pääsisimme maahan edes viisumilla. Ennen pitkää tilanne toivon mukaan selkeytyy, mutta juuri nyt se on mitä on.

Viime maaliskuussa matkustimme Washington DC:hin tapaamaan rakasta ystäväperhettä. Meillä oli toiveissa matkustaa heitä tapaamaan myös tänä keväänä, mutta se ei nyt olekaan lakimuutoksen vuoksi mahdollista. 

Muut rajoitukset vielä jaksoin kestää mutta tuntuu melko musertavalta ettemme voi matkustaa minne haluamme vaikka meillä muuten olisi siihen tilaisuus. Vaan ei auta, tilanne on vain hyväksyttävä. Kevätlomaksi on keksittävä jotakin muuta, jokin sellainen paikka missä voimme tuntea itsemme sekä tervetulleiksi että vapaiksi.

18 kommenttia:

  1. Taas siis on syytä kiittää sinua, että jaksat tänne näin usein kirjoitella. Kuitenkin varmasti jokaisella kerralla joudut tekemään pohdintaa siitä mitä voit kirjoittaa ja mitä et. Se on varmasti kuluttavaa tavalla, jota voin vain arvailla.

    Toivottavasti teillä on kuitenkin mukava matka edessä kevätlomalla, niin toivon ja uskon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle Venla kun jaksat aina kommentoida ja kannustaa! Blogista on täällä tullut minulle ehkä vielä entistäkin tärkeämpi henkireikä eli jaksan kyllä kirjoittaa vaikka se vaatiikin nykyään entistä enemmän pohtimista. On vaan harmi, että niin paljon kaikkea kivaa ja toisaalta kurjaa ja ennen kaikkea mielenkiintoista tuntuu jäävän tällä hetkellä kertomatta.

      Uskon minäkin, että kevätlomasta tulee ihan hyvä näinkin, kunhan pääsemme pettymyksen yli. Jotain kivaa keksimme.

      Poista
  2. Harmillinen juttu! Muistan, kun matkustin 90-luvulla Israeliin ja Israelin leima passissa en enää ollutkaan tervetullut kaikkiin maihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Israeliin me emme muuten myöskään voi mennä, Sudan kun kuuluu noihin maihin joihin ei Israelin leima passissa ole tulemista. Se oli kuitenkin tiedossa jo ennen tänne muuttoa eikä minua niin paina kuin tämä uusi amerikkalainen rajaus. Meillä on läheisiä ystäviä Yhdysvalloissa enemmänkin ja toisaalta sitä kautta käy matka kätevimmin myös esimerkiksi Belizeen... Mutta täytyy nyt toivoa, että tähän tilanteeseen tulee ennen pitkää joku tolkku.

      Poista
  3. Onpa harmillista! Ja tuntuu varmasti epäreilulta kun eihän teillä nyt mitään henkilökohtaisesti ole noiden asioiden kanssa tekemistä ja silti joudutte elämään rajoituksista kärsien Sudanin ulkopuolellakin. Toivottavasti kevätlomasta tulee mieleinen joka tapauksessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu tosiaan epäreilulta ja käsittämättömältä, että yhtäkkiä meistä on tullut muka jotenkin epäilyttäviä ihmisiä. En osannut tätä kaikkea odottaa enkä myöskään siis osannut varautua näihin omiin tunnelmiini. Harmittaa ja ärsyttää ja surettaakin nämä omaa elämää koskettavat rajoitukset joilla ei tunnu olevan meidän kanssa mitään tekemistä.

      Mutta ei auta kuin alkaa miettiä kevätloman varalle jotain muuta mukavaa!

      Poista
  4. Yksi vaihtoehtohan on hakea sitä viisumia. Yhdysvalloista ei ikinä tiedä, mutta työn takia Sudanissa olo voisi olla ihan hyväksyttävä syy toisin kun turistina.

    Toinen vaihtoehto on sama kuin Israelin kanssa eli toinen passi. Israelin ja arabimaiden suhteen kahdella passilla ei tule mitään ongelmia. Mitä tulee yhdysvaltoihin niin kokemusta on että pääsin maahan toisella passilla vaikka olin käynyt äskettäin Irakissa, joka on Syyrian ja Sudanin kanssa siinä listalla että pitäisi hakea viisumi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä uudet rajoitukset, jotka tulivat voimaan 21. tammikuuta, tosiaan poistavat viisumivapauden Iranissa, Irakissa, Sudanissa ja Syyriassa kuluneiden viiden vuoden aikana oleskelleita. Diplomaattisista syistä kyseisissä maissa olleet eivät periaatteessa kuulu rajoitusten piiriin. Miestä uusien rajoitusten ei siis itse asiassa pitäisi koskea mutta vielä äskettäin oli hieman epäselvää katsotaanko meillä perheenjäsenillä olevan riittävän pätevä syy olla täällä.

      Meidän Sudanin viisumimme eivät olekaan tavallisissa passeissamme vaan niin sanotuissa diplomaattipasseissa, koska isäntämaa edellyttää niin. Mutta vaikka matkustaisimme millä passilla hyvänsä me kuitenkin asumme täällä Sudanissa ja matkamme alkavat täältä ja se näkynee myös perillä tiedoissamme.

      Viisumia meillä kaikilla on toki tosiaan aina mahdollisuus ja lupa hakea. Toisaalta meidän täytyisi hakea viisumit täältä Yhdysvaltain Sudanin suurlähetystöstä eli viisumit itsessään toisivat pöydälle tämän nykyisen asuinmaamme mikä itsessään saattaa herättää rajalla kysymyksiä. Eikä viisumi toisaalta takaa maahanpääsyä. Olisi aika kovaa tulla pitkän matkan päälle käännetyksi rajalta takaisin kolmen pienen lapsen kanssa! Puhumattakaan siitä kuinka kauaskantoisia seurauksia maasta käännyttämisellä voi olla.

      Yhdysvaltain suurlähetystö Sudanissa on nyt joka tapauksessa neuvonut meitä odottamaan ainakin puolisen vuotta, että uudet säädökset tulevat käytännössä koetuiksi. Toivottavasti tilanne vähitellen selkenee. Sitä ennen emme halua lähteä koettamaan onneamme vaan mietimme muita matkakohteita.

      Poista
  5. Me olemme suomalaisina saaneet tottua vapaaseen liikkumiseen, sen kaikki rajoittaminen tuntuu epätodelliselta. On ikävää, että Yhdysvallat nyt näin haluavat rajoittaa maahantulijoita. Toivottavasti pääsette muualle ihanaan reissuun. Ehkä ystäväpärheenne pääsisi teitä jonnekin vastaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me suomalaiset olemme todellakin onnekkaita kun voimme tavallisesti liikkua maailmalla niin vapaasti! Nämä rajoitukset tuntuvat tosiaan harvinaisen hankalilta kestää varmasti juuri siksikin, että ovat minulle niin uusi ja outo ja käsittämätön asia. Sain toisaalta eilen ämpärillisen perspektiiviä kun juttelin eritrealaisen tuttavan kanssa. Eritreassa kun ei yksilönvapaudesta voi oikein puhuakaan. Maailman mittakaavassa olenkin toki näistä tämänhetkisistä rajoitteista huolimatta ihan käsittämättömän vapaa ja siitä täytyy muistaa olla kiitollinen.

      Toiveissa on, että ystävämme pääsisivät meitä jonnekin tapaamaan! Mutta jos se ei onnistu täytyy keksiä joku muu kiva lomasuunnitelma.

      Poista
    2. Voi että! Toivottavasti voit kuitenkin kertoa niistä ilon aiheista ja valonpilkahduksista edes vähän. Minä ainakin lukisin niistä mielelläni. Täälläkään ei muuten saa kuvata ministeriöitä ja muita julkisia rakennuksia, ja sitä myös valvotaan. Olimme kerran vahingossa ottamassa kuvaa erikoisen näköisestä puusta jonka takana olikin jotain puolustusministeriön aitaa, sieltäpä säntäsi äkäinen vartija... Toivon, että ihmiset ymmärtävät, miksei esimerkiksi minulla ole blogissani tällaisia kuvia kaupunkikuvasta, mutta todellakin hämmästyttävän Usein kuvaaminen kielletään. Sitä ei tule ajatelleeksi SUomessa, jossa kännykamerat räpsyvät kaikkialla ja samaten joka paikassa otetaan selfieitä. Minä en ainakaan viitsi täällä ottaa mitään turhia riskejä.
      Vapaa liikkuvuus toden totta on aikamoista luksusta maailman mittakaavassa, suomalaiset ovat tottuneet siihenh, että ovat tervetulleita kaikkialle. EIvätkä - jos viimeaikaista pakolaiskeskustelkua miettii - suurin surminkaan antaisi samoja oikeuksia monille muille, vaikka itse ovat tottuneet menemään sinne, minne haluavat. Tällä siis viittaan vain ja ainoastaan näihin pakolaisvastaisiin möykkääjiin, joilta tuntuu puuttuvan tilannetajua ja empatiaa.

      Poista
    3. Älyttömän mielelläni kertoisin enemmän täkäläisen elämäni valopilkuista ja niistä hyvistä asioista mitä elämäämme täällä tällä hetkellä kuuluu, mutta toistaiseksi en ole keksinyt miten tehdä se niin, etten jotenkin sanoisi liikaa... Jotenkin vähän taikauskoisestikin haluan pitää hyvät asiat täällä ainakin tällä hetkellä salassa! Mutta ehkä jotain sentään onnistun kertomaan jos vähän mietin miten sanani asetella :)

      Täällä ei saa kuvata ministeriöiden lisäksi monia siltoja eikä esimerkiksi poliiseja tai sotilaita. Itse kuvaan lopulta ulkona hyvinkin vähän koska olen mieluummin minäkin tämänkin asian suhteen juurikin liian varovainen kuin tyhmänrohkea. Nuo täkäläiset ministeriöt olisivat sinänsä kyllä herkullisia kuvattavia koska yksi on rakennettu näyttämään lentokoneelta, toinen laivalta ja kolmas jonkinlaiselta linnalta.

      Minä olen paljon miettinyt tuota samaa kuinka monet länsimaalaiset eivät tunnu haluavan hyväksyä, että tämän mantereen asukkailla olisi vähääkään siitä vapaudesta liikkua paikasta toiseen mikä meille itsellemme on sattumalta suotu. Jos minusta tuntuvat nämä itseäni koskevat rajoitukset harmittavilta niin ihan äärimmäisen epäreilulta tuntuu se miten monet ihmiset joutuvat elämään koko elämänsä hyvinkin haastavissa oloissa ilman kummoista toivoa paremmasta. Itse antaisin mielelläni vähän tästä omasta vapaudestani jos sillä saisi tätä maailmaa tasa-arvoisemmaksi, vaan eipähän se niin taida toimia.

      Poista
  6. No jopas on säännöt. Luojan kiitos, että laki ei ollut voimassa vielä joulukuussa. Olisi muuten saattanut jäädä Puerto Ricosta lähtenyt risteily tekemättä. Tuolloin passissani ollut Sudanin viisumi ei edes kohottanut kulmakarvoja San Juanin lentokentällä. Ehkeivät sitä ede huomanneet.

    Mitenkähän lienee, jos ESTA on ollut voimassa jo ennen tuon lain voimaantuloa? Varmaan on tosiaan hyvä neuvo odotella jonkin aikaa, miten tuota lakia tullaan käytännössä soveltamaan.

    Sivumennen sanoen, minunkin passiini tuo Sudanin viisumi ilmaantui viime keväänä, jolloin ajelimme Kapkaupungista Suomeen vanhalla suomalaisella bussilla. Taisitte tavatakin Jasminin ja Bartin, jotka seurasivat aika samaa reittiä muutamaa kuukautta myöhemmin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä tiedä mitä silloin tapahtuu jos ESTA on tosiaan jo ollut etukäteen voimassa. Sitäkään en tiedä kuinka hyvin näistä uusista rajoituksista on ylipäänsä tiedotettu matkustajille ja toisaalta tunnistavatko Yhdysvaltain rajalla edes Sudanin viisumia? Ainakin meidän viisumimme ovat nimittäin vain arabiaksi mikä itsessään on monesti vähän hankalaa kun tänne palatessa täytyy lähtökentältä periaatteessa löytyä arabiankielentaitoinen tarkistamaan onhan viisumi voimassa ja kaikin puolin asianmukainen.

      Tavattiin tosiaankin viime vuonna Jasmin ja Bart ja he mainitsivat silloin teidänkin reissusta! Olette kaikki nähneet Sudania mua paljon enemmän; itse en ole vieläkään päässyt juuri Khartumia pitemmälle kun en ole jaksanut sumplia matkustuslupia. Mehän ei siis saada liikkua täältä Khartumin osavaltion alueelta muualle Sudaniin ilman lupaa.

      Poista
  7. En tiedä auttaako tämä yhtään, mutta innostuin tästä jutustasi sen verran, että jaoin sen taas paljon matkustavien Maailmanmatkaajien (www.maailmanmatkaajat.org) ryhmässä ja joku "ystävällinen" päivitti tietojani asiasta sitten sen tiimoilta, ettei kyseessä ole vaan Sudan, vaan myös Iran, Irak, Syyria ja oliko se nyt Jemen.
    Ja me satuimme käymään Iranissa juuri viime syksynä, eli jos haluamme (saatamma hyvin haluta) USA:han lähimpään 3,5 vuoteen (raja lienee nyt 4 vuotta matkasta) niin emme mekään (asumme siis ihan Suomessa) saa ESTAa vaan joudumme hakemaan viisumin. Joopa joo ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä tekstissäni pohdin tosiaan ihan vain itsekeskeisesti omaa tilannettani :) mutta kyllä: Sudania, Irania, Irakia ja Syyriaa koskevat tosiaan rajoitukset. Ja matkat kyseisiin maihin vuodesta 2011 (en muista mikä se tarkka päivämäärä oli) eteenpäin lasketaan siis rajoitusten piiriin. Eivätkä rajoitukset todella koske vain asumista vaan ihan mitä tahansa oleilua näissä neljässä maassa vuodesta 2011 eteenpäin.

      Se on jäänyt itselleni epäselväksi, että onko tuo rajoitus voimassa nyt pysyvästi koskien oleilua kyseisissä maissa vuodesta 2011 eteenpäin vai lasketaanko sitä aina viisi vuotta takaperin... Paljon on toistaiseksi epäselvää! Harmillinen tilanne, mutta uskon, että tästä vähitellen kyllä selkenee ja aukeaa.

      Poista
  8. Harmilista, ettet voi ja tai koe voivasi jakaa edes niitä hyviä juttuja täällä blogissa. Jatkuva sanojen asettelun pohtiminen on varmasti työlästä. Mutta sellaista se on jopa tämä blogin pitäminen. Kiinassa pystyin kirjoittamaan ihan mitä lystäsin ja niin teinkin, mutta kyllä täällä Suomessa on muutama kerta harkittava ennen ajatustensa paljastamista, jos haluaa esim. naapureiden edelleen tervehtivän tai saavansa jatkossa töitä. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On välillä tosi väsyttävää miettiä mistä ja miten kirjoittaa, varsinkin kun ehdin minäkin Belizessä tottua kirjoittamaan varsin vapaasti. Ajoittain toisaalta keksin miten kirjoittaa jostain mielenpäällä olevasta asiasta sopivalla tavalla ja se kyllä riemastuttaa.

      Ja kyllähän se niin on, ettei tämä bloggaaminen missään tosiaan ihan yksiselitteistä ole.

      Kiitos tsempeistä!

      Poista

Kiitos kommentistasi!