tiistai 26. heinäkuuta 2016

Loman loppua kohti

Tuntuu hämmentävältä, että lomamme Euroopassa alkaa lähestyä loppuaan. Kesäkuun alussa kahden kuukauden loma tuntui pitkältä mutta niin vain aika kuluu, kohta ollaan jo elokuussa ja lomaa on enää jäljellä vähän yli viikko. 

Olemme nauttineet lomasta täysin sydämin. Olemme valvoneet iltaisin tavallista myöhempään ja nukkuneet aamulla ruhtinaallisen pitkään. Olemme saaneet viettää kaikessa rauhassa aikaa mummin ja taatan kanssa, leikkineet serkkujen kanssa ja nähneet monia ystäviäkin. Olemme ehtineet kertaalleen Särkänniemeen ja kahdesti Linnanmäelle. Kahdeksanvuotias ja kuusivuotias kävivät tänä kesänä molemmat ensimmäistä kertaa Linnanmäen vuoristoradassa, uudestaan ja uudestaan. 

Italiassa vietimme aikaa sekä Torinossa että Alpeilla. Ajelimme Italian Alpeilta kolmella kaapelihissillä 3500 metrin korkeuteen Sveitsin Alppien puolelle missä laskettelurinteessä oli heinäkuussa täysi talvi. Se oli minulle yksi loman kirjaimellisista ja kuvainnollisista kohokohdista, upea kokemus. 

Lapsilla on ajoittain ollut oikeinkin kova ikävä koiria ja he ovat siltä osin tyytyväisiä, että pian ollaan taas kotona Sudanissa. Koululaiset ovat myös innoissaan palaamassa taas kouluun, ja pieninkin pohtii kavereitaan Khartumissa ja miettii kenet kutsuttaisiin kylään. 

Vaikka itse keväällä odotin ihan iloisena tulevaa kouluvuotta oma oloni tuntuu puolestaan sitä raskaammalta mitä lähempänä paluu on. Enenevässä määrin mielessäni ovat viime aikoina pyörineet kaikki ne ihmiset, asiat ja ilmiöt jotka minua Khartumissa sanomattomasti ärsyttävät. Lomalla Suomessa ja Italiassa on tuntunut siltä niin kuin joka päivä olisi täynnä mahdollisuuksia, vaikka niihin emme toki aina ole tarttuneetkaan. Khartumin arki tuntuu toisaalta ajatuksissani junnaavan paikallaan. 

Mitään erityistä jännitystä en arkeen toivo, mutta sen sijaan kaipaan kyllä edelleen ympärilleni todellisia ystäviä ja sellaisia pieniä ilonaiheita jotka osaltaan kuljettaisivat päivästä toiseen. Saapa nähdä mitä kolmas vuosi Khartumissa tuo tullessaan. Mutta ensin otetaan viimeisestä lomaviikosta mahdollisimman paljon irti. Odotettavissa on vielä monia kivoja tapaamisia ja mukavaa tekemistä.

6 kommenttia:

  1. Kiva kuulla, että lomanne on sujunut mainiosti. Mukavaa viimeistä lomaviikkoa ja mahdollisimman mutkatonta arkeen paluuta toivon teille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Venla! Toivottavasti omakin kesäsi on sujunut hyvin!

      Poista
  2. Heippa, löysin blogisi taannoin ja olenkin yrittänyt päästä kärryille lukemalla lopusta alkuunpäin, lopulta kuitenkin päädyin lukemaan lähinnä ajastanne Sudanissa. Elämä on varmasti mielenkiintoista ja tosi erilaista kuin Suomessa. Onko tietoa kuinka kauan tulette Khartumissa olemaan?

    Mukavaa loppulomaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että olet löytänyt perille blogiin! Juttua on tosiaan kertynyt jo muutaman vuoden verran eli en ihmettele jos et ihan alkuun asti jaksanut kahlata! Sudania ennen olemme asuneet Belizessä, Jamaikalla ja Belgiassa, ja aikaisemmin olen asunut lisäksi myös Englannissa ja Yhdysvalloissa. Blogia olen kirjoittanut vasta Belizen ajoista asti mutta ulkosuomalaisena elänyt enemmän tai vähemmän yhyäjaksoisesti nyt jo pian 20 vuotta.

      Olemme näillä näkymin Sudanissa vielä 2-4 vuotta. Elämä Khartumissa on tosiaan hyvin erilaista kuin Suomessa! Monessa mielessä ajattelen, että Sudan ja Suomi ovat monessa toistensa täysiä vastakohtia, niin hyvässä kuin pahassakin.

      Hyvää kesän loppua sinulle!

      Poista
  3. Mukavia loppu loman paivia. Mekin palasimme juuri Suomesta, paluu tanne tuntui ensin ahdistavalta kun Turkin tilanne on paalla. Kun paluu konkretisoitui matkalaukkuja pakatessa, tuli yhtakkia kova ikava kotiin ja omaan arkeen. Taalla sita lopulta tajusi etta arki jatkuu vaikka ymparilla hieman tarisee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kiva kuulla, että paluu arkeen on sujunut hyvin maan tilanteesta huolimatta. Toivon, että paluu Sudaniin tuntuu lopulta myös ennen kaikkea hyvältä. Koiria on kova ikävä minullakin ja jälleennäkemisen riemu vie kyllä varmasti aika hyvin ensimmäisten kotipäivien läpi. Ja kunhan totun taas päästämään isommat lapset pitkiksi päiviksi kouluun niin eiköhän se siitä... Aikamoista menoa ja meininkiä on kesä kolmen aika pienen lapsen kanssa mutta on se vaan ollut ihanaa kun kaikki ovat olleet koko ajan tässä käden ulottuvilla. Onneksi lapset itse ovat iloisina palaamassa kouluun, heidän innostuksensa arvatenkin tarttuu minuunkin kunhan kotikulmille asti taas päästään.

      Poista

Kiitos kommentistasi!