tiistai 23. elokuuta 2016

Kiireitä ja ilonaiheita

Miten paljon tunnelmat voivatkaan muuttua viikossa! Viime tiistaina olin kauppareissun jäljiltä masentunut kun kaupoista ei tuntunut löytyvän oikein mitään ja elämä täällä tuntui työläältä. Tänä aamuna löysin kahden kaupan kierroksella vaikka mitä: hyvää ja edullista turkkilaista kuplavettä, harvinaisia herkkuja Ribena-mehua ja Philadelphia-juustoa, komeita perunoita, tuoretta valkosipulia, ja kassikaupalla muuta. 

Ostoksilla oli kyllä tänään kevyempää käydä siksikin, että tiedän parin viikon päästä pääseväni täydentämään gluteenittomien ruokien varastoa oikein perusteellisesti. Saimme sunnuntaina Yhdysvaltain viisumimme ja parin viikon päästä, kun lapsilla on koulusta lomaa paikallisten pyhien vuoksi, me suuntaamme Washington DC:hin. Syksyinen Yhdysvaltain itärannikko ja rakkaat ystävät. Ajatus lomasta tekee minut niin iloiseksi, että sanat loppuvat kesken.

Vielä viime viikolla ihmettelin mistä kehittäisin pikkusiskon ja minun arkeen täytettä ja tekemistä. Tällä viikolla olen oivaltanut, että tekemistä olisi oikeastaan ihan liiaksikin asti. Täytyy yrittää olla venymättä joka suuntaan. 

Koululaistemmekin menoja yritän rajata niin, että heille jäisi harrastusten ja läksyjen ohella myös reippaasti aikaa olla vain. Viime viikonlopun ainoa ohjelmanumero oli reissu ruokakauppaan ja koko perhe tuntui nauttivan rauhallisesta ajasta kotona. 

Ensi viikonlopusta tulee kyllä kiireisempi. Toistaiseksi viikonlopuksi on sovittuna jo kahdet syntymäpäiväjuhlat ja luistelua. Niin, todellakin: ostoskeskuksen yläkerrassa on tekojäärata. Me emme ole sitä vielä koskaan käyneet testaamassa, mutta kuusivuotiaan luokkakaveri kutsui hänet ja pari muuta luokkakaveria kanssaan luistelemaan. Muovijää ja hokkarit - saa nähdä mitä siitä tulee… Mutta aivan mainiota on se, että niin koululaisilla kuin pikkusiskollakin alkaa olla täällä ihan oikeita ystäviä.

10 kommenttia:

  1. Onpas ihana kuulla, että arjen näkymät valostuivat näin nopeasti! Oikeat ystävät ja mielekäs tekeminen auttavat kyllä pitkälle.

    Me kokeilimme jäätöntä tekojäärataa joskus vuosia sitten Tallinnassa. Se, millä olevinansa luistelimme, oli aika huonokuntoinen - lähinnä niin kuin keittiön muovimatto, joka ei kyllä sitten paljoa luistinten alla luistanut. Täällä olemme päässeet jäiselle tekojäälle, ja silloin on suorastaan tuntunut, että lapset oppivat jotakin tärkeää kulttuuriperimästään, kun oppivat liikkumaan jäällä. :)

    Upealta kuulostaa myös USAn loma. Sitten joskus, kun suuntaatte länsirannikolle, nähdään ihan livenä, eikö vain?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen tainnut joskus luistella jäisellä tekojäällä ja sehän oli ihan pätevä alusta luistelulle. Muovijää tuntuu näin suomalaisesta näkökulmasta hyvin erikoiselta ajatukselta. Vähän melkein harmittaa, että tästä muodostuu tytön ensimmäinen luistelukokemus! Mutta eipä auta, jostain lie aloitettava, ja aika vähän meillä on vuoden mittaan tavallisesti tilaisuuksia luistelemiseen.

      Jännä muuten sinänsä, että näitä luistinratoja on täälläpäin maailmaa hyvinkin monen ostarin alakerrassa, myös esim Dohassa.

      Todellakin vielä jonain päivänä tavataan ihan kasvokkain länsirannikolla! Pääsemme toivottavasti käyttämään näitä kymmenen vuoden viisumeitamme koko rahan edestä, aika kallista lystiä oli nimittäin ne meille viidelle hankkia :)

      Poista
  2. Hei hienoa että on kevyemmät tunnelmat! Niin sitä ihmismieleen mahtuu laajalla skaalalla tunnelmia - onneksi! Tekojäärata - aika uskomatonta :D Meillä on varmaan sama Eid-loma tulossa ja päästään ekaa kertaa "rest leave:lle" (on täällä aikaisintaan 6kk työn aloituksen jälkeen). Hyvää lomanodotusta ja kiva että USA-viisumit järjestyi vai muistelenko oikein oliko niiden järjestämisessä jotain mutkia..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidänhän oli tosiaan pakko hakea viisumia kun Sudanissa asumisen vuoksi emme enää ikävä kyllä pääse viisumivapaasti käymään Yhdysvalloissa, mutta Ihan sujuvasti ja hienosti prosessi onneksi lopulta hoitui. Pahin paikka oli odotella noin 45 minuutin suurlähetystön edessä ulkona kuumassa omaa viisumihaastatteluvuoroamme :)

      Meillekin tämä on nyt vissiin yksi vuoden neljästä lepolomasta - tosin joskus loka-marraskuussa lasten koululla on vielä toinenkin viikon loma ja silloinkin taidamme kyllä vähän reissata. Onko teillä jo Eid-matkat varattuina?

      Poista
    2. Täällä on vain 1 lepoloma vuodessa, joka suuntautuu meillä nyt Ranskaan ja piipahdamme myös Brysselissä, joka vähän jännittää että mitä tunnelmia siellä mahtaa odottaa.

      Poista
    3. Hyvää matkaa teille kun sen aika koittaa! Eiköhän kaikki mene hyvin. Toivottavasti lepoloma rentouttaa!

      Poista
  3. Ihana kuulla, että reissunne nyt toteutuu ja saatte tavata ystäviänne. Tulipa hyvä mieli, kun kuuli näistä sun hyvän mielen tuojista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy aina yrittää kirjata ylös myös näitä hyviä tunnelmia kun sen verran paljon tulee täällä valitettuakin! :) Olen tosi iloinen, että tuo meidän matka onnistuu. Vähän kyllä jännittää, että eihän hiekkamyrsky tai joku muu pääse häiritsemään meidän lähtöämme niin kuin edellisellä Amerikanreissulla! Mutta parasta toivon, että kaikki menee suunnitelmien mukaan.

      Poista
  4. Voi että, ymmärrän hyvin, että lähestyvä USA:n matka tekee niin iloiseksi, että sanat loppuvat kesken. Siellä on tavarataivas, myös gluteenittomien tuotteiden suhteen! Ja kaikkea muutakin, ja HELPPOA.
    Ymmärrän tuonkin, että ilahtuu valtavasti, kun kauppareissulla löytää jotain yllättävää tai tavallista parempaa (tai ylipäänsä sen, mitä on tullut etsimään!). Minulle nämä kauppareissut on usein verenpaineen nostattajia, kun joskus en löydä ihan tavallistakaan asiaa, kuten vähän aikaa sitten munia (enkä jaksanut lähteä enää toiseen kauppaan vain niiden takia). Sitä suurempi onkin sitten ilo, jos löytää jotain odottamatonta. Mutta ajattele, esimerkiksi sellaista Euroopassa niin tavallista asiaa kuin rucola ei täällä ole. Juuri mietin sitä yhtenä päivänä. Ennen laitoin aika useinkin salaattiin rucolaa, mutta nykyisin olen unohtanut koko raaka-aineen enkä Suomen lomallakaan muistanut sitä. Tuoreyrttejä on myös vaikea saada tai jos saa, ne voivat olla pahentuneita (itselleni on käynyt niin). Olenkin siirtynyt kuivattuihin yrttimausteisiin. Yhdestä kaupasta saa hyviä tuoreyrttejä, mutta satunnaisesti. Voin tosiaan eläytyä ajatukseen siitä, miltä tuntuu, kun ei aina saa kaikkea, mitä tarvitsee. Kiva kuulla, että olet tehnyt löytöjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täältäkin puuttuu ihan yleisesti kaikkea ja sitten toisinaan ei yhtäkkiä löydy sellaisiakaan perustuotteita joita tavallisesti on tarjolla. Minunkin verenpaineeni ja tunnelmani ovat ruokaostoksilla täällä koetuksella. Mitään hupia ei ostoksilla käyminen täällä koskaan ole, vaan pakollista pahaa. Yrttejä täältä löytyy onneksi melko hyvin, mutta ei kovin laajaa valikoimaa. Korianteria voi onneksi käyttää kaikkeen ;)

      Vastapainona masentaville ostosreissuille täällä ovat länsimaiset ostoskeskukset ja ruokakaupat. Ihan pienimmästäkin kyläkaupasta löytyy Suomessa vaikka mitä. Ja Yhdysvallat on tietysti oma lukunsa siinä, että sieltä todellakin saa kaupasta ihan mitä tahansa! Mutta ihan parasta tässä tulevassa lomassa ovat silti ihmiset. Olemme menossa esikoisen parhaan kaverin luokse; hänen vanhempansa ovat kuopuksen kummivanhemmat ja koko perhe on meidän perheemme tärkeitä ihmisiä, koiransa tärkeä koirakaverimme. Meidät toi aikoinaan yhteen ihana Belize. Täällä Sudanissakin meillä alkaa onneksi kaikilla olla ystäviä, mutta Belizen aikojen kaltaisia ystävyyssuhteita ei ainakaan minulle tänne taida koskaan kehittyä. Viimeksi eilen kiehuin täkäläisen ulkomaalaisyhteisön umpimielisyyttä...

      Poista

Kiitos kommentistasi!