Tuesday, 15 January 2019

Kolme viikkoa Japanissa

Japani oli juuri niin ihmeellisen ihana kuin mitä odotinkin. Maa vetosi minuun hyvin kokonaisvaltaisesti. Kaikki Japanissa vaikutti loppuun saakka mietityltä, hyvin järjestetyltä ja yksinkertaisen kauniilta.  

Arvostin muun muassa sitä kuinka Tokion ja sen lähialueiden monimutkainen junajärjestelmä oli lopulta melko helppokäyttöinen jopa meille ummikoille. Juna-asemat on rakennettu yksityiskohtia myöten mahdollisimman toimiviksi ja kaikenlaiset kyltit ja ohjeet mietitty niin, että ne jakavat selvästi, lyhyesti ja ytimekkäästi kaikki tarvittavat tiedot. Junissa esimerkiksi kerrottiin poikkeuksetta jokaisen aseman kohdalla miltä puolelta vaunun ovet aukeavat, japaniksi ja englanniksi. 



Japanilaiset vessat olivat myös oma ihastuksenaiheensa. Halusin käydä kokeilemassa jokaista mahdollista vessaa koska ne olivat kaikki niin puhtaita ja hienoja. Monet vessoista olivat ihmeellisen monitoimisia mutta toisaalta minua viehätti myös meidän asuntomme perinteisempi vaatimattomampi vessa jossa kädet saattoi pestä saman hanan alla joka valutti veden vessan säiliöön kun vessan veti. Mikä yksinkertaisuudessaan mainion toimiva yhdistelmä. Asumuksemme vessa viehätti kyllä vähän vähemmän viimeisinä lomapäivinä kun se alkoi temppuilla. 

Asuimme kaikki kolme lomaviikkoa Tokion esikaupunkialueella, Omiyassa, kaupungissa jossa yhdistyvät monet alueen eri junareitit - kätevien yhteyksien varrella siis. Kävimme Tokiossa useamman kerran. Vaikka lähtö lähiöstä kohti miljoonakaupunkia ajatuksen tasolla aina väsytti minua kovin oli suurkaupungissa vierailu hämmentävän kevyttä ja helppoa. Koska japanilaiset hallitsevat jonottamisen ja henkilökohtaisen tilan kunnioittamisen ei suuressakaan ihmisjoukossa tullut ahdistunut olo. Suurenkin ihmismassan keskellä oli miellyttävän hiljaista. 



Apuna suunnistamisessa niin lähiössä kuin muuallakin meillä oli tasku-wifi jonka olimme ystäviemme neuvosta vuokranneet heti lentokentältä ja karttasovellus joka neuvoi katujen lisäksi meille myös oikean junanlaiturin ja ohjasi myös läpi sokkeloisten juna-asemien. 

Saimme tutustua Japaniin täydellisessä seurassa. Vietimme ensimmäiset kaksi viikkoa lomasta ystäväperheemme kanssa. Tutustuimme japanilaisamerikkalaiseen perheeseen aikoinaan Belizessä ja meistä tuli Belizen-vuosien aikana läheisiä ystäviä. Perheen vanhemmat ovat nuorimmaisen lapsemme kummivanhempia, heidän poikansa on meidän poikamme paras ystävä. Olemme käyneet ystäväperheemme luona Yhdysvalloissa kyläilemässä useamman kerran viime vuosien aikana mutta edellisestä tapaamisesta on ehtinyt jo kulua jokunen vuosi. Ystäväperhe on sittemmin siirtynyt Yhdysvalloista taas maailmalle, tällä kertaa Keski-Aasiaan. He olivat joululomalla Japanissa niin kuin mekin. Tosin joulua emme ilokseni kukaan erityisesti viettäneet. Jouluaattona kuljimme Tokiossa nähtävyyksiä katselemassa. Lapset saivat valita itselleen kukin mieluisen joululahjan valtavasta monikerroksisesta lelukaupasta Harajukun kaupunginosassa. Aattoillan aterian söimme pienessä kokonaan gluteenittomassa ravintolassa Tokion Shibuyassa. Päivä oli kuin mikä tahansa täydellinen lomapäivä; minun näkökulmastani aivan ihanteellinen jouluaatto.



Asuimme saman kerrostalon kahdessa eri kerroksessa, me viidennessä ja ystäväperhe kuudennessa kerroksessa. Lapset kulkivat hissillä edestakaisin ja pyörivät milloin meillä, milloin heillä. Mieheni kävi perheen isän kanssa joka aamu kävelyllä sillä välin kun me äidit ja lapset vielä nukuimme. Asuimme lähellä shinto-temppeliä ja kävimme siellä moneen kertaan, myös ottamassa vastaan uuden vuoden, niin kuin Japanissa tapana on. Ystävämme veivät meitä pitkin ja poikin, myös mukanaan paikallisten perheenjäseniensä luo kyläilemään, ohjasivat meitä niin mielenkiintoisiin turistikohteisiin kuin kauppoihinkin ja auttoivat meitä löytämään gluteenitonta ruokaa. Koko ajan he myös valmensivat meitä viimeistä lomaviikkoa varten. Viimeisen viikon vietimme Japanissa nimittäin ihan vain omalla porukalla sillä ystäväperheemme täytyi lähteä Japanista viikkoa meitä varhemmin, heidän lastensa koulu alkoi viikkoa aiemmin kuin meidän lastemme koulu. 

Viimeisellä viikolla matkustimme perheen kesken junalla päiväretkelle Kawagoeen, kaupunkiin jossa aikoinaan tuotettiin karkit koko Japaniin. Mainio pieni paikka. Yhden viimeisistä lomapäivistä vietimme Tokion DisneySeassä joka oli minusta vielä Yhdysvaltojen Disneylandiäkin mukavampi kohde: japanilainen järjestelmällisyys ja äärimmäinen kohteliaisuus yhdistettynä Disneyn maailmaan. Kävimme DisneySeassä tammikuisena arkitiistaina. Ihmisiä oli riittämiin muttei kuitenkaan liiaksi asti ja auringonpaiste piti kylmän loitolla.




Meidän muuten mainiota lomaamme varjostivat asuinmaan tapahtumat joita seurasimme etäältä tiiviisti koko kolme viikkoa. Uutiset asuinmaasta olivat melkoinen kontrasti levolliseen lomatunnelmaamme. Hetken vaikutti siltä, että lapset ja minä lähtisimme Japanista ehkä vielä jatkamaan lomaa Suomeen. Mutta vaikka olisi ollut ihanaa saada viettää aikaa Suomessa isovanhempien luona pääsimme onneksi kuitenkin palaamaan kotiin. Minulla oli kiire hoitamaan lemmikkejä, erityisesti Poppy-vanhusta, ja muutenkin tuntui jotenkin tärkeältä saada palata kaikessa järjestyksessä omiin nurkkiin. Ja täällä sitä nyt ollaan. Lapset ovat koulussa kolmatta päivää, mies töissä. Yhden kauppakierroksen jälkeen jääkaappi ja ruokakaapit ovat sopivan täynnä. Arki on lähtenyt suorastaan ihmeellisen kevyesti käyntiin. Eilen kävin näyttämässä kipeää kurkkuani lääkärille. Laboratoriokokeiden pohjalta kyse näyttäisi olevan viruksesta. Lepäilen nyt siis kotona, juon aamukahvia uudesta termoksestani. Koirat makailevat pitkin lattioita, kissa on unessa tahollaan. 

6 comments:

  1. Olipa ihana postaus lomastanne. Ja myös itse loma näytti olleen oikein onnistunut.
    Luin juttusi ihan ahmien. Kiitos Kata.

    Kertomasi selvästi vahvisti sitä kuvaa Japanista, jonka sain viime viikolla, kun meillä kylässä olleet ystävämme kertoivat puolen vuoden asumisestaan Japanissa. Voin kuvitella, että minäkin nauttisin kaiken muun lisäksi juuri yksinkertaisesta kauneudesta, ihmisten kohteliaisuudesta sekä asioiden järjestelmällisyydestä ja toimivuudesta. Ja puhtaista vessoista ;-).

    Vaikka olosuhteet siellä asuinmaassanne kuulostavat vähän hämmentäviltä, kuvaat kotioloja kuitenkin ihan sopusointuisiksi. Arki perusasioiden äärellä on usein sellaisenaan oikein onnellista. Pikaista toipumista; juo paljon ja lepäile.

    Kaikkea hyvää Sinulle ja perheellesi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Leena!

      Kun ympärillä kuohuu tuntuu jotenkin luonnolliselta keskittyä ensisijaisesti perusasioihin. Muulle ei juuri mitään kuitenkaan voi! Eilinen toipilaspäiväni muuttui kesken aamun yhtäkkiä ihan muuksi kun koululta ilmoitettiin, että lapsemme lähetetään turvallisuussyistä kotiin samantien, useamman tunnin etuajassa. Samalla muuttui myös suunnitelmani tukeutua koulubussiin tämä koko viikko, sillä tämän ja huomisen päivän koulubussivuorot peruttiin kokonaan. Aamulla veimme siis itse lapset kouluun ja muutaman tunnin päästä minun täytyy suunnata heitä taas hakemaan.

      Kaupungissa on kuitenkin ollut ihan rauhallista eilen ja tänään ja nämä turvallisuustoimenpiteet vaikuttavat siksi vähän ylimitoitetuilta. Arvaamattomuus itsessään on silti aika kuluttavaa. Siksikin tuntuu parhaalta keskittää ajatukset ensisijaisesti perusasioihin. Etsin hyvää kanakasvissosekeiton reseptiä ja järjestelen pyykkejä, vähän suorastaan huvittaa kuinka tarmokkaasti!

      Oikein hyvää alkanutta vuotta sinulle ja perheellesi! Olen muuten meinannut kommentoida montaa viimeisintä blogikirjoitustasi mutta Blogger temppuilee eikä aina laita käyttäjätunnustani näkymään ja silloin kommentointi ei onnistu. Yritän selvittää missä on vika!

      Delete
    2. Kiitos Kata :-)
      Hyvä, että siellä on kuitenkin ollut rauhallista olosuhteisiin nähden. Tuo pyykkien järjestely voi joskus olla ajatusten rauhoittamiseksi todella mielekästä. Ja mikäs sen tärkeämpää kuin saada hyvää ja terveellistä ruokaa perheelle. Ne perusasiat!

      Delete
    3. Tässä vähän tunnustellaan kuinka tässä nykytilanteessa arkea täällä oikein pyöritetään... Tämän arkiviikon loppupuoli oli melkoisen sekava mutta tuleva viikko on toivon mukaan parempi kun koulullakin aletaan olla paremmin tilanteen päällä. Me olemme keskittyneet nyt viikonloppuna perusasioihin, hyvään seuraan, hyvään ruokaan ja perusjuttuihin kuten pyykkeihin ja lemmikkien vuosirokotuksiin. Mieltä rauhoittaa kun saa asioita hoidettua, oli sitten kyse villapyykistä tai vuosirokotuksista!

      Hyvää viikonlopun jatkoa sinne! Meillä ollaan menossa jo hyvää vauhtia kohti uutta viikkoa.

      Delete
  2. Ihanaa että loma oli noin onnistunut ja sait ladata akkuja. Japani on haaveiden lomakohde, hieman pelottava (mistähän tämä tulee?!) ja mystinen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Muakin Japani jotenkin vähän jännitti, kai siksi kun se on kuitenkin itselleni niin vieras. Ja kyllä ensimmäiset pari viikkoa menivätkin osin jonkinlaisessa kulttuurishokkisumussa. Kuitenkin hyvänlaisessa sellaisessa! Kaukaisempi Aasia on itselleni ollut aina jotenkin ravisuttava kokemus, mutta toisaalta osin juuri siksi niin antoisa. Suosittelen Japania kyllä ihan kaikille. Se on samaan aikaan mystinen mutta toisaalta myös hypermoderni ja looginen ja oman kokemukseni mukaan todella rento ja miellyttävä lomakohde.

      Delete

Kiitos kommentistasi!