Saturday, 2 February 2019

Kynsin hampain kiinni tavallisessa arjessa

Joka arkipäivä meidän täytyy nykyään odottaa puolenpäivän vaiheille, että koululta varmistetaan kulkevatko iltapäivän koulubussit vai ei. Koulu päättää koulubusseista päivä kerrallaan turvallisuustilanteen pohjalta. Koulun näkemys turvallisuustilanteesta ei kaikkinensa ihan vastaa meidän näkemystämme ja iltapäivien koulubussiaikataulu tuleekin siksi joka päivä hieman yllätyksenä.

Sunnuntaina ja maanantaina koulubussit kulkivat normaalisti. Tiistaina bussit eivät kulkeneet, mutta olisin muutenkin mennyt koululle hakemaan lapsia itse eikä perutuilla bussivuoroilla siksi ollut minulle niin väliä. Keskiviikkona bussit taas kulkivat mutta puolenpäivän paikkeilla saimme tiedon, että torstaina koulupäivä päättyisi poikkeuksellisesti jo kello kaksitoista. Minua harmitti. Muutokset rutiineihin ovat jo herättäneet lapsissamme turhia huolia. Oma tavoitteeni onkin koko ajan ollut yrittää pitää mahdollisimman tiukasti kiinni tavallisesta arjesta. Se on kuitenkin selkeästi hankalampaa jos koululla ei sitouduta samaan. Koulubussien ja harrastusten peruminen ei vielä ole niin vakavaa, mutta koulupäivän päättyminen tavallista aikaisemmin on suuri muutos lasten arkeen.

Lyhyemmästä koulupäivästä huolimatta päätin yrittää järjestää torstaipäivästä mahdollisimman tavallisen. En missään nimessä halua ottaa minkäänlaisia turhia riskejä mutten myöskään halua turhaan kyyhöttää kotona jos siihen ei ole todellista tarvetta. Varmistin, että koulun talli on torstaina normaalisti auki ja pakkasin mukaan evästä ja viihdykettä lapsille - koska koulupäivä päättyisi tavallista varhemmin meidän pitäisi odottaa tallilla ponikerhon alkua useamman tunnin ajan. Eväitä ja viihdykkeitä ei kuitenkaan lopulta tarvittu. Matkalla koululle törmäsin ruokakaupassa ystävään joka kutsui lapset ja minut luokseen odottelemaan puolestapäivästä ponikerhon alkuun. Lapset olivat iloisia sillä ystäväni lapset ovat heidän kavereitaan. Ystävän luona lapset leikkivät ja minä juttelin ystäväni kanssa samalla kun hän laittoi ruokaa. Oli ilo seurata miten valmistuu aito intialainen ateria. Ennen kuin lähdimme tallille saimme syödäksemme erinomaisen lounaan. 

Tallilla nuorimmainen lapsi pääsi taas ponin selkään ja vanhemmille lapsille oli ponikerhossa yllätys: he saivat itse valita ratsunsa ja valmistella ne alusta loppuun itse ylimääräiselle ratsastustunnille. Ratsastustunnin aikana lapset ravasivat ja hyppivät pieniä esteitä, esikoinen myös laukkasi ja pääsi muutenkin näyttämään hevosmiehen taitojaan vähän enemmänkin. Ponikerho venyi hieman tavallista pitemmäksi. Tuntui hyvältä nähdä miten lapset selkeästi nauttivat täysin sydämin iltapäivästä tallilla. 

Ponikerhon päätteeksi ajelimme kotiin tavalliseen tapaan. Torstairuuhkaa lukuunottamatta teillä oli rauhallista. Rauhallista on ollut myös täällä kotiseudullamme läpi viikonlopun. Eilen vietimme kotipäivän, tänään aamupäivällä kävimme koulun altaalla uimassa ja pelaamassa koulun kentillä vähän koripalloa ja tennistä. Ystävät toivat meille aikaisemmin iltapäivällä lounaaksi herkullista eritrealaista ruokaa ja illaksi odotamme puolestaan italialaisia vieraita jotka ovat tulossa laittamaan kanssamme yhdessä carbonaraa. Poikkeuksellisesta torstaipäivästä alkaneesta viikonlopusta on siis lopulta muodostunut varsin herkullinen ja muutenkin rento.

Alkavasta viikosta toivon mahdollisimman tavallista, mielellään suorastaan tylsää! 

4 comments:

  1. Mä myönnän olevani tietämätön sikäläisestä menosta ja utelen, että mikä siellä nyt näin eloa mullistaa? Jotain mielenosoituksia, jostain luin? Voitko niistä kirjoittaa? Eli miksi hässäköidään ja miten ne häiritsee elämää?
    Hyviä vointeja ja rauhallista arkea toivottaa yksi hiljainen, mutta hyvin uskollinen lukija :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. En valitettavasti rohkene paljoakaan kirjoittaa menosta täällä maassa yleisemmin. Omat juttuni ovat juuri siksi vähän tällaisia rivien välistä -tarinoita. Ylen uutisarkistoista löytyy ainakin yksi juttu aiheesta joulukuun puolelta.

      Oikein hyvää talven jatkoa myös sinulle! Tosi kiva kuulla, että olet pysynyt mukana lukemassa!

      Delete
  2. Toivon teille mahdollisimman tavallista ja tasapaksua arkea, sellaista aika tylsää ja ennalta arvattavaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Muusa! Juuri sellainen arki olisi täällä haaveissa.

      Delete

Kiitos kommentistasi!