Saturday, 27 July 2019

Toiveikas Torinossa

Kesäkuun alussa tilanne Sudanissa kiristyi ja lapset ja minut evakuoitiin jo toistamiseen tämän vuoden aikana. Koko kesän olemme jännittäneet pääsemmekö syksyllä palaamaan Khartumiin. On ollut pakko valmistautua siihen, että joudumme ehkä viettämään tulevan kouluvuoden eri maissa, mies töissä Sudanissa ja lapset ja minä toisaalla. Varasuunnitelman valmistelu on vienyt oman aikansa. Kouluhakemusten lähettäminen kuriirifirman välityksellä toiseen maahan ei myöskään ollut ihan niin yksinkertaista kuin olin ajatellut. 

Vesivahingon korjauttaminen omalla talollamme Suomessa on sekin ollut melkoinen projekti joka jatkuu edelleen. Olen päässyt tai enemminkin joutunut pohtimaan lattioita, laattoja ja keittiönkaappeja enemmän kuin olisin koskaan osannut toivoa ja oppinut siinä sivussa kaikennäköistä niin vesivahingon korjaamisen vaiheista kuin myös esimerkiksi seinälaattojen värimaailmasta. 

Torinosta löytyy komeita kuvakulmia sieltä täältä.



Kesäkuussa kaikki tuntui jotenkin ylivoimaiselta ja vielä heinäkuun alunkin lähinnä selviydyin päivästä toiseen. Heinäkuun mittaan tilanne Sudanissa on hieman tasaantunut, vesivahingon korjaus talollamme on hyvässä vauhdissa ja varasuunnitelma syksylle on sekin käytännössä valmis. Kaiken tämän myötä myös oloni on vähän kerrallaan kohentunut. Hienoisen epätoivon sijaan olen taas varovaisen toiveikas. Juuri nyt näyttää melko lupaavalta, että pääsemme palaamaan elokuussa kotiin Khartumiin. Toisaalta tunnen vihdoin olevani valmis myös siihen, että suunnitelmat tästä vielä muuttuvat. Aika on tehnyt tehtävänsä, mieleni on ehtinyt hyväksyä kevään ja kesän käänteet ja tulevien kuukausien epävarmuustekijät. Heinäkuuhun on mahtunut suruja ja vastoinkäymisiä mutta ne ovat osaltaan oikeastaan ennemminkin antaneet perspektiiviä kuin musertaneet. Elämä jatkuu kaikesta huolimatta ja siinä on oma lohtunsa. 

Osansa toiveikkuuden heräämisessä on ollut silläkin, että olemme päässeet taas vähän vakavammin miettimään tulevaa. Meidän on määrä muuttaa seuraavaan asuinmaahamme kesällä 2020. Vielä viime kesänä ajatus muutosta tuntui väsyttävältä ja raskaalta, mutta nyt alan olla valmis uuteen suureen siirtymään. Olemme jälleen lukeneet tietopaketteja eri maista ja listanneet viisi suosikkiamme joihin olemme aikeissa hakea. Minulle sopisi päätyä mihin tahansa niistä viidestä maasta jotka olemme listalta valinneet. Kukin niistä kiinnostaa ja innostaa omalla tavallaan. Aika näyttää toimiiko hakuprosessi odotetulla tavalla vai tuleeko vielä mutkia matkaan mutta toistaiseksi olen kuten sanottu varovaisen toiveikas. 

Parhaillaan olemme Italiassa lomailemassa. Ensimmäiset päivät olivat kosteankuumia mutta eilen rankka rae- ja ukkoskuuro raikasti ilman ja sai tiet osin tulvimaan. Me olimme myrskyn alkaessa upeassa ympäristössä, La Reggia di Venariassa, joka oli ennen Savoijin kuninkaallisten kesäasumus, nykyään UNESCO:n maailmanperintökohde. Palatsi on yksi suurimmista kuninkaallisista palatseista maailmassa ja henkeäsalpaavan kaunis. Sen sisältä löytyy nykyisellään niin kuninkaallisten ja itse rakennuksen historiaa kuin myös vaihtuvia näyttelyitä. Palatsin puutarhat ja muut ulkotilat ovat nekin näky itsessään.  

La Fontana del Cervo, hirven suihkulähde. Palatsi oli alkujaan kuninkaallisten metsästystila.

Galleria Grande.









Oli oma seikkailunsa saada seurueemme ukkosmyrskyssä linnan alueelta autoillemme ja autolla kovassa vesisateessa takaisin Torinoon. Ilta oli kuitenkin kaikessa myrskyisyydessään hieno. Tänään olen lasten kanssa pitänyt sadetta sisätiloissa mutta nyt tekee mieleni taas jo ulos siitä huolimatta, että kaupungin ylle on jälleen kehittynyt ukkosmyrsky. Torinon monet hyvät ravintolat kutsuvat. Nyt täytyisi vain osata päättää minne suunnata sateessa illalliselle!  

4 comments:

  1. Melkoinen kesä teillä ollut, epävarmuuden kanssa eläminen on aina raskasta, ja kun kyseessä on koko perhe lemmikkeineen, ei varmasti ole ihan helppo yhtälö. Toisaalta uskon että perheellänne on kuitenkin asenne ja paineensietokyky kohdillaan, kai sitä jo vaaditaan pelkästään Sudanissa asumiseen. Kovin vaihtelevia noi uutiset Sudanista ovat olleet. Voimia tähän vaiheeseen ja loppukesään!
    Terv. Marsa

    ReplyDelete
    Replies
    1. On ollut kyllä tosiaan epätavallinen ja aika levoton kesä! Oman asenteen kanssa on ollut ajoittain vähän tekemistä mutta toisaalta mieheni ja lastemme asennetta ihailen, he osaavat minua paremmin tarttua hetkeen. Paineensietokykyä ja kärsivällisyyttä koetellaan edelleen vaikka onneksi olemme kuitenkin saaneet myös lomatunnelmasta kiinni. Totta kyllä varmasti, että vuodet Sudanissa ovat itsessään valmistaneet vähän kaikenlaiseen. Huomaan meidän nykyään pärjäävän yleensä ottaen aika hyvin silloin kun asiat eivät suju odotusten mukaan.

      Kiitos tsempeistä ja kaikkea hyvää loppukesään!

      Delete
  2. Kiva lukea hyviä tai ainakin varovaisen toiveikkaita kuulumisia.
    VE

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Näitä vähän toiveikkaampia tunnelmia oli myös kiva kirjoittaa! Aikamoista tuuliajoa on tämä kesä ollut tunnelmien osalta, erityisesti uutiset Sudanista ovat herättäneet väliin suurta huolta ja sitten taas toisinaan vähän toivoakin, ja sama heittely on jatkunut myös tässä viime päivinä ja jatkunee arvatenkin vielä pitkään eteenpäinkin. Mutta jotenkin tähän aallokkoonkin tottuu ennen pitkää näemmä!

      Delete

Kiitos kommentistasi!