Sunday, 10 November 2019

Sivuni ystäväkirjaan

Kiitokset Muusalle tästä hauskasta haasteesta. Ystäväkirjojen sivujen täyttäminen oli lapsena mieluista hommaa ja edelleen minusta on mukavaa vastata kaikenlaisiin kyselyihin ja samalla mietiskellä sitä mitä olen mieltä siitä sun tästä. 


Bloginimeni tarina 

Aikoinaan Belizessä edustin mieheni rinnalla säännöllisen epäsäännöllisesti erilaisissa tilaisuuksissa. Toisaalta olin ennen kaikkea pienten lasten kotiäiti ja entisten kulkukoirien emäntä. Minua tämä ristiriita huvitti. Halusin blogin kautta yrittää osaltani vähän purkaa niitä mielikuvia joita tähän meidän elämäntapaamme usein yhdistetään.

Yksi blogin varhaisista otsikkokuvista, näkymä Belizen kotikadultamme auringon laskiessa.

Perusjuttuja

Siviilisäätyni: Olen ollut naimisissa vähän yli kolmetoista vuotta mainion italialaisen mieheni kanssa. Tapasimme viitisentoista vuotta sitten yhteisten ystävien häissä ja koomista kyllä ensimmäinen keskustelumme käsitteli sitä kuinka minä en tuntenut oikein tulevani juttuun italialaisten miesten kanssa. 

Asumismuotoni: Asun tällä hetkellä vuokralla omakotitalossa Sudanin pääkaupungin Khartumin keskustan tuntumassa. Talomme on valtava, reippaasti yli 1000 m2, suuri kuin pieni juna-asema. Paikalliseen tapaan meillä on erikseen edustuskerros jossa viihdytetään vieraita ja kotikerros jonne pääsevät käymään vain harvat ja valitut. Edustuskerroksemme on melko harvaan kalustettu ja siellä onkin lapsilla tilaa muun muassa ajaa pyörillään. Pihamme ei pyöräilyyn oikein sovellu koska piha on kahdessa tasossa ja ulkona on joka tapauksessa suuren osan vuodesta kovin kuuma. Onneksi on siis suuri alakerta! Olemme asuneet tässä talossa nyt jo yli viisi vuotta. Ensi syksynä on edessä muutto uusille kulmille joiden tarkkaa sijaintia en vielä tiedä. 

Ammattini: Tällä hetkellä olen kotiäiti ja kiertolaisperheen äiti. 

Työpaikka: Kotiäidin työpaikka on kotona, mutta lisäksi myös tarvittaessa koululla, tallilla, milloin missäkin. 

Kiinalainen horoskooppini: Lohikäärme. Mitähän se minusta kertoo? En usko horoskooppeihin, kiinalaisiin sen enempää kuin muihinkaan, mutta ihmeesti ne joskus kuitenkin tuntuvat osuvan oikeaan. 

Harrastukset: Blogia olen kirjoittanut nyt kahdeksan vuotta mutta en oikein osaa ajatella tätä harrastukseksi. Olen kirjoittanut kaikenlaista ihan pienestä asti ja niin kirjoittaminen kuin lukeminenkin ovat ennemminkin erottamaton osa minua kuin harrastus. Silloin kun se on mahdollista kävelen mielelläni paljonkin, mutta sekään ei lopulta ole niinkään harrastus kuin ennemminkin tapa liikkua paikasta toiseen. Jokin aika sitten kävin pitkästä aikaa ratsastamassa muutaman ratsastustunnin verran mutta viime aikoina lonkkakipu on pitänyt minut poissa hevosen selästä. Ehkä minulla ei ole lainkaan harrastuksia?

Belmopanin kotikatumme korkeat palmut päivänvalossa.

Syvällistä

Periaatteet: Minulla on paljonkin periaatteita, mahdollisesti liikaakin! Mutta keskeisimmät ovat ehkä nämä: Tee muille niin kuin toivoisit itsellesi tehtävän. Kunnioita muita ihmisiä ja erilaisia valintoja ja elämäntapoja silloinkin kun et niitä omista lähtökohdistasi pysty ymmärtämään. Ole armollinen itsellesi ja muille.

Maailmankatsomukseni: Uskon kaikkien oikeuteen uskoa mitä haluavat ja oikeana pitävät. Uskon, että olemme kukin uskomme tai uskonnottomuutemme suhteen omalta osaltamme oikeassa ja erilaiset maailmankatsomukset voivat minusta siksi hyvin olla kaikki olemassa rinta rinnan ilman minkäänlaisia ristiriitoja. 

Pohdin: Pohdin paljon koko ajan kaikenlaista. Tämä on samaan aikaan varmaankin parhaimpia ja huonoimpia puolia minussa.

Vihaan: En tiedä vihaanko ainakaan pysyvästi ketään tai mitään. Suutun ja raivostunkin toisinaan ja aika herkästikin mutta tunnelmat tulevat ja menevät menojaan enkä niissä tarkoituksella viipyile.

Halveksin: Halveksin niitä jotka halveksivat muita, jos nyt ylipäätään ketään halveksin.

Pyrin: Pyrin olemaan mahdollisimman hyvä ihminen. 

Rakastan: Kaikkein eniten rakastan omia ihmisiäni ja eläimiäni. Mutta myös esimerkiksi hyvää kahvia, vastaleikatun ruohon tuoksua, kissanpentuja ja koiranpentuja, kirjakauppoja, ja mitähän lie kaikkea muuta.

Haaveilen eniten: En ole oikein haaveilija- tai unelmoijatyyppiä. Jos jotakin haluan tai toivon pyrin menemään sitä kohti. Jos tavoite ei ole saavutettavissa muutan suuntaa ja pyrin sen sijaan kohti jotakin muuta. Olen siinä käsittämättömän onnellisessa asemassa, että minun on aika usein mahdollista toteuttaa toiveitani.

Tarvitsen: En taida lopulta tarvita kovinkaan paljoa, pärjään aika vähällä! 

Pelkään: Eniten pelkään, että läheisilleni tapahtuu jotakin. Syksyllä selvisi, että pelkään muun muassa myös magneettikuvauslaitteita ja muitakin suljettuja paikkoja, niin ikään myös korkeita paikkoja ja esimerkiksi hiihtohissejä. 

Kaipaan: Kaipaan kroonisesti perheenjäseniä ja läheisiä ystäviä eri puolilla maailmaa. Kaipaan aina Belizeen, toisinaan myös yliopistoaikojen Englantiin tai johonkin muuhun aikaisempaan hyvään elämänvaiheeseen.

Murehdin: Tällä hetkellä murehdin paljonkin muuttoon liittyviä asioita. Vaikka muutto on vielä aika kaukana herään toisinaan öisinkin murehtimaan muuttoa. Miten kaikki järjestyy? Jaksaako Poppy-vanhus vielä uuteen maahan? Miten lapset kestävät eron läheisistä ystävistään? Kuinka kauan kestää uudessa maassa löytää oma paikkamme?

Kerään: Tarkoituksella en taida kerätä mitään. Belizessä aloimme vähän vahingossa ja puolihuomaamattamme kerätä vyötiäiskoriste-esineitä. Sudanissa asuessa olemme puolestaan keränneet koristevirtahepoja mutta kokoelma on nyt täysi kun virtahepoja on yksi jokaista ihmisperheenjäsentä kohti. 

Suuret palmut ovat lempikasvejani.

Lempi-

Värini: Lila. Tai ehkä sininen. Ja toisaalta myös syvänpunainen. En ole oikein hyvä valitsemaan vain yhtä suosikkia!

Vuodenaika: Suomalainen syksy. Olen syntynyt syksyllä ja jokin suomalaisen syksyn valossa on edelleen parasta mitä tiedän. 

Eläin: Minusta ei ole lempieläintä valitsemaan, olen niin monien eläinten ystävä. En tiedä olenko vielä kohdannut sellaista eläintä mistä en pitäisi. Pojan koulukirjassa näin eilen maasian kuvan ja kylläpä ne ovatkin suloisia tyyppejä! Mutta niin ovat monet muutkin eläimet.

Kirja: Lempikirja on ehkä vielä vaikeampi kysymys kuin lempieläin! Minulla on monia lempikirjoja. Pidän esimerkiksi Margaret Atwoodin varhaisesta tuotannosta. Uspenskyn Fedja-setä, kissa ja koira on myös yksi ikisuosikkini. 

Elokuva: Lempielokuviakin minulla on monia. Muutama päivä sitten kun internet ihmeellisesti hetken toimi melko moitteettomasti katsoin Netflixistä eteläkorealaisen elokuvan Tune in for Love ja se on ehkä nyt uusin suosikkini. 

Musiikkilaji: Onkohan minulla suosikkimusiikkilajia? Pidän esimerkiksi amerikkalaisesta Jennifer Warnesista, italialaisesta Fabrizio di Andrésta ja irlantilaisesta Mary Blackistä. Toisaalta myös musikaalimusiikista. Yksi lempilevyistäni vuodesta toiseen on Famous Blue Raincoat, jolla Jennifer Warnes laulaa Leonard Cohenin lauluja. Sitä kuuntelen juuri nyt tätä kirjoittaessanikin.

Numero: Numerot ovat minulle vain numeroita eikä niillä ole sen kummempia merkityksiä. Mutta sanotaan nyt vaikka kolme.

Asia minussa: Lojaalisuus ja luotettavuus. Olen omiani kohtaan hyvin lojaali, mutta siksi myös varsin valikoiva siinä kenet lähelleni päästän, ja jos luottamukseni kerran ratkaisevalla tavalla menettää sitä voi olla vaikeaa tai ehkä suorastaan mahdotonta saada ainakaan kokonaan takaisin. 

Ruoka: Sushi.

Juoma: San Pellegrino -kuplavesi. 

Lomakohde: Japani ja Australia. 

Tuoksu: Vastaleikatun ruohon tuoksu.

Kasvi: Korkeat palmut ovat suosikkejani.

Säätila: Trooppinen sade. 

Tapa viettää vapaailta: Mieluiten vietän vapaailtaa kotona perheen kesken kaikessa rauhassa tai sitten kivassa ystäväporukassa yhdessä koko perheen kera.

Onneksi suuria palmuja löytyy myös täältä Sudanista. Tämä komea palmu seisoo esikoisen koulukaverin pihassa.

Kysymyksiä

Pidätkö tytöistä vai pojista? Ihmiset ovat minulle ihmisiä, joistakin pidän ja toisista en sitten niinkään. 

Onko sinulla salaisuuksia? Minulla ei varmaankaan ole juurikaan sellaisia salaisuuksia mitä kukaan ei tietäisi mutta sellaisia asioita on kyllä joita en kaikille kerro.

Onko sinulla valkolakkia? Minulla on valkolakki vuosimallia 1995. Tosin en tarkkaan tiedä missä se juuri nyt on, kai jossain laatikossa kotitalossamme Suomessa. En muista sitä koskaan käyttäneeni sitten lakkiaisten. Hyvin harvoin jos koskaan olen ollut Suomessa vappuna enkä tiedä välittäisinkö laittaa kellastunutta hattua päähäni vaikka tilaisuus olisikin.

Millainen oli ensimmäinen tatuointisi tai lävistys? Ensimmäinen ja viimeinen lävistykseni ovat reiät korvissa joskus vähän yli kymmenvuotiaana. Tosin ne on muistaakseni pitänyt laittaa kahdesti kun ensimmäiset reiät menivät umpeen. 

Mitä tilaat baarissa? Milloinkohan olen viimeksi ollut baarissa? Tai niin, kesällä kävimme Helsingissä Tornin baarissa. Siellä join gin tonicin. 

Poltatko tupakkaa? En.

Omistatko eläimiä? Meillä on kolme koiraa ja kissa mutta en ajattele omistavani niitä. Ennemminkin ne ehkä omistavat minut! 

Onko sinua siunattu parhaalla ystävällä? Minulla on onneksi montakin läheistä rakasta ystävää eri puolilla maailmaa.

Mitä muuttaisit itsessäsi? Oppisin mielelläni vähän vähemmän ärhäkäksi.

Lasten koulun kampuksellakin voi käydä ihastelemassa palmuja.

Kerro jotakin siitä kun…

Olit 10-vuotta nykyistä nuorempi: Kymmenen vuotta sitten asuin Kingstonissa Jamaikalla. Esikoisemme oli puolitoistavuotias ja odotin toista lastamme. Poppy-koira ei ollut vielä vuottakaan. Valmistelimme muuttoa Jamaikalta Belizeen. Järjestyksessä toinen suomalainen au pairimme oli saapunut avuksemme aikaisemmin syksyllä ja päätynyt melkein heti vakavasti sairaana paikalliseen yksityiseen sairaalaan. Stressipisteet olivat korkealla mutta toisaalta elämä oli kyllä aika ihanaakin.

Viimeksi koit romanttisen hetken: Sain eilen mieheltäni Zaventemin lentokentältä Brysselistä WhatsApp-viestin jossa oli sellaista humoristista arjen romantiikkaa mitä arvostan. 

Viimeksi sait jonkun nauramaan oikein kunnolla: Nuorimmaisemme mielestä minä olen ihan äärimmäisen hauska. Kiitollisen yleisön edessä tulee vitsailtua päivittäin!

Joku kehuu sinua taitavaksi: Ilahdun kehuista, arvostan sitä jos joku huomioi minua myönteisesti.

Teet itsellesi lounasta: Teen itselleni lounasta joka päivä. Viime aikoina lounaani on usein ollut mysliä, mustikkajauhetta, pähkinöitä ja maustamatonta jugurttia. Joskus syön lounaaksi myös edellisen päivän illalliselta jäänyttä ruokaa, tai sitten kananmunaa ja juustoa riisikakun päällä. Joka tapauksessa mieluusti jotakin nopeaa sillä illalliseksi joudun tavallisesti tekemään ruokaa pitemmällä kaavalla.

Sinulla viimeksi oli kotoisa olo: Tunnen oloni kotoisaksi päivittäin kotona ja aika usein myös muuallakin. Välttelen mahdollisimman paljon sellaisia paikkoja ja tilanteita joissa en tunne oloani kotoisaksi.

Lausut kehuja: Yritän kehua muita mahdollisimman paljon, mutta ajatuksella ja vilpittömästi, aina silloin kun kehumisen aihetta nousee mieleen. 

Viimeksi luit jotakin syvällistä: Mikähän lasketaan syvälliseksi? Luen paljon laidasta laitaan, syvällisempää ja kevyempää.

Linkitä biisi, joka on koskettanut sinua viimeksi: Beatlesien Here Comes the Sun ilahduttaa aina ja muistutti äskettäin taas kerran siitä, että ennen pitkää aurinko paistaa pitkän talvenkin jälkeen.


Lähetän ystäväkirjahaasteen eteenpäin Elinalle Shanghaihin ja S:lle Teksasiin.

2 comments:

  1. Olipa kiva postaus! Monet ajatukset jaan kanssasi, mutta se ei ollut kyllä yllätys. Olen seurannut niin kauan jo blogiasi, että tunnut melkein tutulta :) Jännittävää nähdä minne seuraavaksi muutatte, toivon muuton sujuvan mahdollisimman hyvin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuttujahan tässä ollaan, samalta mustakin tuntuu! Mun mieskin tietää mun Izmirissä asuvan blogikaverin :)

      Tätä oli kiva miettiä ja kirjoittaa. Tee säkin oma sivusi ystäväkirjaan jos ehdit!

      Delete

Kiitos kommentistasi!