tag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post1469118932776309149..comments2024-03-29T14:36:11.302+06:00Comments on Edustusrouvan päiväkirja - eli tarinoita kiertolaisperheen arjesta maailmalla: Puolisona maailmallaKatahttp://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comBlogger37125tag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-45089991331982361182015-06-20T16:00:10.971+06:002015-06-20T16:00:10.971+06:00Minä olin jonkun aikaa ennen lapsia Jamaikalla pää...Minä olin jonkun aikaa ennen lapsia Jamaikalla pääasiassa kotirouvana. Innostuin leipomaan ja laittamaan ruokaa, tekemään mosaiikkitöitä ja niin edelleen. Mutta en tiedä olisiko siinä ollut pidemmän päälle tarpeeksi - minulla eli koko ajan jollain tavalla mielessä ja toiveissa seuraava elämänvaihe äitinä. <br /><br />Toisaalta olen itse aina toteuttanut itseäni muun muassa kirjoittamalla ja jotain kirjoittamisprojektia suunnittelen aloittavani siinä vaiheessa kun kaikki lapset ovat koulussa. Nähtäväksi jää alanko sen lisäksi kaipaamaan jotain muuta, konkreettisempaa ja säännöllisempää palkkatyötä.<br /><br />Kiitos kommentista ja paljon onnea uusiin töihin! Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-30939954616954494042015-06-20T15:47:33.293+06:002015-06-20T15:47:33.293+06:00Minäkin olen jo heti lomalla huomannut taas kuinka...Minäkin olen jo heti lomalla huomannut taas kuinka minuunkin vaikuttaa tämä suomalainen ilmapiiri - ei ole yhtä helppoa olla täällä luontevan ylpeä omista valinnoistaan jos ne eroavat yleisestä tavasta elää ja olla. Huomaan omaksikin hämmästykseni selitteleväni ja vähätteleväni itseäni täällä enemmän kuin muilla mailla. Kuplassa maailmalla olen vapaampi olemaan reippaasti oma itseni. <br /><br />Eli oikeastaan taitaakin olla niin, että lapsuuden hyväksyvästä ilmapiiristä olen päätynyt juuri itselleni sopivaan ja oivalliseen elinympäristöön maailmalle. Olen siis ollut vieläkin onnekkaampi kuin oikeastaan tähän asti olen edes oivaltanut siinä miten elämäni on kaikkinensa tähän asti sujunut.<br /><br />Minäkin mietin kuinka siirtää tämä oma riittävyyden tunne eteenpäin... En osaa tarkkaan sanoa mistä kaikesta sen lapsuudenkodissa imin itseeni joten en tiedä teenkö omien lasteni kanssa oikeita ratkaisuja siinäkään suhteessa.Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-66292340382413094332015-06-17T01:41:14.066+06:002015-06-17T01:41:14.066+06:00Meillä tehdään nyt juuri tätä valintaa. Ollaan men...Meillä tehdään nyt juuri tätä valintaa. Ollaan menossa vaihteeksi takaisin kotiin minun työni vuoksi, meillä ei ole lapsia ja tuntuu välillä vaikealta rakentaa sitä omanarvontuntoa ihan vain kotirouvana, täytyy käydä välillä jossain tekemässä omia töitä - tällä kertaa Suomessa.<br />Hieno kirjoitus sinulta ja onnea matkaan jatkossakin!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-33212915936962720932015-06-16T11:49:36.829+06:002015-06-16T11:49:36.829+06:00Olet onnellisessa asemassa juurikin kodinperintönä...Olet onnellisessa asemassa juurikin kodinperintönä saadusta uskosta omaan arvoosi sellaisena kuin olet! Itseltä puuttuu se, kun "aina" puhuttiin että mitä kukin tekee työkseen, minkä koulutuksen olisi halunnut muttei saanut, puhuttiin palkoista ja rahasta... Yritän nyt kovasti katkaista tätä tyhmää ajatusmallia, ettei se jatku seuraavalle sukupolveen, mutta hankalaa se on kun koko ympäröivä yhteiskunta ja (etenkin meidän naapurusto jonne sattumanvaraisesti ajauduimme asumaan) määrittää ihmisen helposti uran ja rahan kautta. Jotenkin ulkomailla "kuplassa" eläessämme oli toisin. Tärkeää oli mitä teki, ei millä tittelillä ja palkalla. Nyt yritän pitää itse kiinni juuri työn sisällöllisen merkityksen korostamisesta. Hih, startupyrittäjänä ei palkkapäivää oikein huomaakaan. Vilijonkkahttps://www.blogger.com/profile/17742452747907712155noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-986257119763458512015-06-11T02:03:49.119+06:002015-06-11T02:03:49.119+06:00Hei tosi hienoa kuulla, että työasiasi ovat selvin...Hei tosi hienoa kuulla, että työasiasi ovat selvinneet ja vieläpä parhainpäin! <br /><br />Ja kiva kuulla sekin, että tämä teksti kolahti. Omat ajatukseni paikastani maailmassa ovat loksahdelleet kuluneiden kuukausien aikana jotenkin paikoilleen monessakin mielessä - en tiedä onko kyse sattumasta vai elämäntilanteesta vai iästä vai mistä, mutta on ollut mainiota oivaltaa yhtä jos toista oman elämäni vaiheista ja kuvioista, kuten nyt esimerkiksi juuri tämä, ettei minulla ole tarvetta todistaa kellekään mitään koska olen lapsuudenkodista saanut lahjaksi vahvan uskon omaan arvooni tällaisenaan.<br /><br />On kai työ muuallakin kuin Suomessa usein tärkeä määrittäjä mutta ehkä korostuu täällä kotimaassa vielä enemmän siinä, että perinteisesti meillä ovat kaikki tehneet töitä eikä esimerkiksi pitempikestoinen kotiäitiys ole koskaan ollut kovin yleistä? Se on kyllä hermostuttavaa ja olen kiitollinen, että elän tosiaan ikäänkuin kaiken määrittelyn ja arvostelun ulkopuolella ja ulottumattomissa, omaa elämääni.Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-70076014814932104742015-06-10T11:12:09.492+06:002015-06-10T11:12:09.492+06:00Hienoa pohdintaa. Olet osannut muotoilla sanoiksi ...Hienoa pohdintaa. Olet osannut muotoilla sanoiksi monet ajatukset joita minäkin olen vuosien mittaa pohtinut ja etenkin palattuani Suomeen. Voi kuinka täällä tämä työ, siitä tienattu raha ja status jne, ovatkaan tärkeitä. Äsh, nyt en ennätäkään oikein enempää kommentoida, vaikka juttua riittäisi kun on kiire sinne TÖIHIN, jossa onneksi on tosi kivaa. Vilijonkkahttps://www.blogger.com/profile/17742452747907712155noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-79978959098032610232015-05-22T20:29:46.667+06:002015-05-22T20:29:46.667+06:00Tämä on mielenkiintoinen aihe joka jää pyörimään m...Tämä on mielenkiintoinen aihe joka jää pyörimään mieleen! Tasa-arvo on yksi niistä asioista joihin monikulttuurinen arki tuo pakostakin uusia näkökulmia.Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-29184919988363399082015-05-22T19:02:49.115+06:002015-05-22T19:02:49.115+06:00En malttanut jättää tätä keskustelua tähän vaan te...En malttanut jättää tätä keskustelua tähän vaan tein vielä yhden postauksen aiheesta tasa-arvo ulkomailla ja nimenomaan puolisona. Héléna @ Chez Hélénahttp://chezhelena.comnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-54848663167135998372015-05-20T10:36:50.149+06:002015-05-20T10:36:50.149+06:00Suomessa työ on todella ihan älyttömän tärkeä määr...Suomessa työ on todella ihan älyttömän tärkeä määrittäjä. Minäkin uskon, että on huomattavasti helpompi tehdä näitä erilaisia valintoja kun elää sellaisessa ympäristössä missä on hyväksyttävää tehdä muutakin kuin töitä. Luulen, että tämä aihe on toisaalta juuri siksi niin paljon omassa mielessäni tällä hetkellä, että täällä Khartumissa on työ myös hyvin tärkeä määrittäjä ja olen pitkästä aikaa tilanteessa, jossa olen valintojeni vuoksi jäänyt monen kuvion ulkopuolelle. Täällä ei monelle tule edes mieleen se vaihtoehto, että joku saattaisi olla kotona pienten lastensa kanssa, koska se ei ole tavallista sen enempää paremmin toimeentulevien paikallisten kuin ulkomaalaistenkaan piirissä. Tuntuu, että jään helposti keskustelujen ulkopuolelle, koska monelle täällä on vaikea puhua muusta kuin työstä, ja toisaalta suurin osa ihmisistä elää täällä niin erilaista elämää kuin minä, etteivät he tunnu kykenevän ymmärtämään esimerkiksi sitä, etten minä tällä hetkellä ilman erityisiä järjestelyjä pääse liikkumaan ilman lapsia. <br /><br />Jamaikalla ja Belizessä en muista juuri kenenkään koskaan kysyneen minulta mitä teen. Ehkä jonkun kerran edustustilaisuuksissa tulivat kuluneiden vuosien aikana minun työni puheeksi, mutta etenkin Belizessä minusta tuntui vahvasti siltä, että valintaani olla kotona ennen kaikkea pidettiin arvossa. Uskon, että sekin osaltaan auttoi kasvattamaan minusta itsevarman kotiäidin!Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-17488276029136681462015-05-20T10:16:04.800+06:002015-05-20T10:16:04.800+06:00Kiitos Ansku kommentista! Tosi pitkään mietin kann...Kiitos Ansku kommentista! Tosi pitkään mietin kannattaako mun tästä kotiäitiydestäni enempää kirjoittaakaan kun olen aihetta jo niin monesta kulmasta ennenkin käsitellyt. Mutta olipa hyvä, että julkaisin kirjoituksen. On mahtavaa kuulla, että näihin tunnelmiini näin moni pystyy samaistumaan.Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-19165568873276627022015-05-20T10:06:32.546+06:002015-05-20T10:06:32.546+06:00Kiitos Pia! Kiitos Pia! Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-27682902436553548232015-05-20T02:30:42.921+06:002015-05-20T02:30:42.921+06:00Hei Kata!
Hieno teksti, kiitos siitä! Hienoa, et...Hei Kata! <br /><br />Hieno teksti, kiitos siitä! Hienoa, että olet niin sinut itsesi ja valintojesi kanssa.<br />Olen vasta täällä Meksikossa tajunnut, miten täysin työ Suomessa ihmisiä määrittää. Suomessa tuppasin aina vastaamaan mitä kuuluu -kyselyihin puhumalla työstä. Kuten mainitset, Suomessa kaikki kysyvät aina ensimmäisenä, mitä teet, ja sillä mitä teet, viitataan palkkatyöhön. Jos palkkatyötä ei ole, siitä kerrotaan usein häpeillen. <br />Täällä sen sijaan en muista kenenkään vielä kuvailleen itseään sanalla "työtön", eivätkä kotona lasten kanssa olevat tai vaikkapa ikääntyneitä vanhempiaan hoitavat kuusikymppiset näytä pienimpiäkään häpeän merkkejä. Kun kysytään kuulumisia, yleensä ensin kerrotaan omasta ja perheenjäsenten voinnista. En tarkoita mitenkään romantisoida Meksikoa, täällä on miljoona ongelmaa tietysti myös, mutta tämä puoli voi helpottaa erilaisten valintojen tekemistä.Annahttps://www.blogger.com/profile/05124550201964872359noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-54868485174890385562015-05-20T01:57:51.992+06:002015-05-20T01:57:51.992+06:00Kiitos tästä postauksesta, pystyn niin hyvin samai...Kiitos tästä postauksesta, pystyn niin hyvin samaistumaan ajatuksiisi! Ansku BCNhttp://www.rantapallo.fi/anskubcn/noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-23847742915964897022015-05-19T23:23:09.467+06:002015-05-19T23:23:09.467+06:00Hieno teksti, Kata! :)Hieno teksti, Kata! :)Piahttps://www.blogger.com/profile/14650880971931656207noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-7865813332694513812015-05-19T23:22:02.281+06:002015-05-19T23:22:02.281+06:00Onpa kiva, että löysit perille! Tervetuloa.
Tääl...Onpa kiva, että löysit perille! Tervetuloa.<br /> <br />Täällä vietin juuri eilen ja tänään useamman tuskaisen kuuman tunnin ulkona koulun ulkouima-altaalla kun lapset esittelivät kouluvuoden päätteeksi miten pitkälle ovat uima-tunneilla edistyneet. Meidän lasten luokkien esitykset sattuivat eri päiville joten tosiaan kaksi aamua seistiin altaan reunalla 40 asteen helteessä ihailemassa hienosti kehittyneitä taitoja. Lapset saivat sentään viilentyä altaassa vaan yleisöllä oli kuuma!<br /><br />Mutta siis kyllä täällä tosiaan ollaan ulkona ihan reippaasti edelleen vaikka mittari näyttää paljon yli 40, jopa lähemmäs 50 astetta. Lapset leikkivät koulun pihalla päivittäin, sellaista säätä ei taida ollakaan joka estäisi ulkoilun välitunnilla - ehkä oikein pahaa hiekkamyrskyä lukuunottamatta. Koulun ratsastustunnit ja esim tennistunnit peruuntuvat vain jos lämpötila nousee yli 45 asteen. Lasten synttäreitä juhlitaan tälläkin säällä ulkona; kahluualtaat ovat pop niissä kodeissa joissa ei uima-allasta ole. Minä en itse ole sillä tavalla suomalainen, että pitäisin tärkeänä ulkoleikkejä säällä kuin säällä eli en sentään lapsia kotona lähetä pihalle kun on näin kuuma, mutta heilun kyllä pihalla itse koirien kanssa ja puutarhaa kastelemassa yhteensä varmaankin jokusen tunnin verran joka päivä. Alankin olla aika nääntynyt tähän kuumaan ja enemmän kuin valmis lomaan vähän viileämmissä oloissa. Meillä loma onneksi alkaa jo ihan pian!<br /> <br />Tosi mielelläni kuulisin ajatuksia ja näkemyksiä Kuwaitista enemmänkin, eli toivottavasti pysyt linjoilla.Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-21976649175504301372015-05-19T23:03:40.398+06:002015-05-19T23:03:40.398+06:00Kiitos sinulle ihanasta kommentista!
On kyllä mu...Kiitos sinulle ihanasta kommentista! <br /><br />On kyllä muuten minustakin vaikea vastata reippaasti ja rehellisesti tuohon "mitä teet (työksesi)" -kysymykseen! Huomaan itsekin usein sanovani, että olen vain kotona lasten kanssa - vaikken ollenkaan ajattelekaan oikeasti sen olevan "vain" tai jotenkin työntekoa huonompaa. Tuo kysymys ehkä on vähän niin kuin englannin "how are you?", johon oletetaan niin vahvasti ja automaattisesti tietynlaista vastausta, että on vaikea sanoa muuta kuin "fine thank you" vaikka olo olisi vähän kurjempikin? Tuntuu, että on pakko seurata tiettyä kaavaa kuin huomaamattaan.<br /><br />Suomessa suhtaudutaan mielestäni monesti aika oudosti erilaisuuteen kaikkinensa, ja ulkomaan kokemukset nähdään usein jotenkin kyseenalaisessa tai suorastaan kielteisessä valossa. Se on harmi, mutta itse olen sen realiteetin kanssa tullut vuosien varrella jotenkin sinuiksi. Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-15925489500646336392015-05-19T21:05:00.771+06:002015-05-19T21:05:00.771+06:00Loysin blogisi viime yona ja luinkin useamman tunn...Loysin blogisi viime yona ja luinkin useamman tunnin kertaistumalla! Todella mielenkiintoinen ja osaat ilmaista itseasi hyvin.<br /><br />Minulla on kysymys helteista. Asun itse Kuwaitissa ja taalla kaikki elaminen tapahtuu sisatiloissa toukokuusta lokakuuhun (lukuunottamatta aasialaisia rakennusmiesparkoja, jotka naputtelevat menemaan aamusta iltaan), koska lampotilat ovat tosiaan yli +40. Sisatilasta sisatilaan kuljetaan ilmastoiduissa autoissa. Mutta siellako siis vietetaan aikaa ulkona hirveasta kuumuudesta huolimatta? Mina arvioisin, etta vietan aikaa ulkona 5-10 minuuttia paivassa, joten tuskin edes muistan, kuinka kamalan kuuma tuolla on. Nesteitakaan ei kulu enemman kuin viileassa tai kylmassa ilmastossa.<br /><br />Varmaan sekoaisin tahan sisaelamaan, jos en kuukauden paasta paasisi pitkalle tauolle ihanaan Eurooppaan. <3Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-40976233048238047182015-05-19T18:20:07.197+06:002015-05-19T18:20:07.197+06:00Mahtava ihana kirjoitus! Puet ajatuksesi hienosti ...Mahtava ihana kirjoitus! Puet ajatuksesi hienosti sanoiksi. Ihailen taitoasi löytää tasapaino ja olennainen haastavissa ja muuttuvissa oloissa. Hienoa on myös tuo, että et koe arvosi tai itsesi määrittyvän työn kautta - niin helposti ensimmäiseksi aina kysytään se "mitä teet (työksesi)?" -kysymys ja minulla aina on tekemistä siinä, että en alkaisi ikään kuin pahoittelemaan vastaustani johon se työpaikka ei kuulu. <br /><br />Onpa muuten masentavaa tuo kuinka monen kokemus taitaa olla se, että ulkomailla asumisen tai opiskelemisen tai työskentelyn kokemusta ei Suomessa arvosteta. Ansku-Edithnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-75889134019074334622015-05-19T15:32:16.357+06:002015-05-19T15:32:16.357+06:00Kiitos, tämä oli hienoa palautetta! En nimittäin t...Kiitos, tämä oli hienoa palautetta! En nimittäin todellakaan mitenkään halunnut loukata tai ärsyttää ketään tällä tekstillä. Paljon olen viime kuukausina kuullut eri ihmisten sanovan, ettei heidän päänsä kestä olla kotona pitempään lasten kanssa tms, ja jäin miettimään miksi ja miten minun pääni kestää. Elämä saattaa muulta osin tuntua minusta ajoittain vaikealta ja haastavalta mutta kotiäitiys tuntuu minusta aina vain ja yksinkertaisesti hyvältä. Halusin yrittää avata näitä omia tunnelmiani, en ollenkaan suhteessa muihin mahdollisiin elämäntapoihin tai toisenlaisiin valintoihin, vaan ihan vain sellaisenaan.<br /><br />En oikeasti juurikaan yleensäkään mieti toisten valintoja suhteessa omiini enkä ajattele, että minun valintani ovat jotenkin yleisesti parempia kuin jonkun muun - niinkään kuin että valintani ovat parempia ja sopivampia juuri minulle. Mutta aina en onnistu kuvaamaan omia ajatuksiani niin, etten tahtomattani ärsyttäisi jotakuta. Kiva jos tällä kertaa onnistuin!Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-25952278371473489142015-05-19T15:16:41.929+06:002015-05-19T15:16:41.929+06:00Kiitos!Kiitos!Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-17464280418390806342015-05-19T15:16:06.635+06:002015-05-19T15:16:06.635+06:00Mäkin toivon, että osaan antaa lasteni todella elä...Mäkin toivon, että osaan antaa lasteni todella elää omaa elämäänsä enkä liikaa osallistu heidän valintoihinsa edes mielipiteiden tasolla. Luulen, että se on lopulta tavallaan helpompaa kuin miltä nyt ehkä ajatuksena tuntuu: mun lapseni elää niin erilaista elämää kuin mitä minä heidän iässään, että he tuntuvat siltä osin hyvin vahvasti omilta erillisiltä ihmisiltään. Ei aikaakaan kun kaikki kolme osaavat enemmän kieliä kuin minä koskaan, ja heistä kaikista tulee taatusti minua parempia uimaan, lähtökohtiensa vuoksi he hallitsevat monikulttuurisuuden minua luontevammin, ja niin edelleen. En voi liikaa heijastella omia ajatuksiani ja ratkaisujani heihin, tai päinvastoin, koska heidän todellisuutensa on niin erilainen. On helpompi antaa heidän olla omia itsejään kun mulla ei ole liian hyvää otetta siihen mistä kaikesta se koostuukaan.<br /><br />Eikä mulla kyllä ihan vilpittömästi ole lasteni tulevaisuuden suhteen muuta toivetta tai odotusta kuin, että he olisivat onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä - millaiseksi se sitten itse kunkin kohdalla muotoutukaan.Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-79097671412352686892015-05-19T11:04:59.749+06:002015-05-19T11:04:59.749+06:00Totta on, että usein vaihtuvien asemamaiden vuoksi...Totta on, että usein vaihtuvien asemamaiden vuoksi joutuvat kiertolaisvanhemmat venymään moneen eri suuntaan. Kotiäitiys ei näissä olosuhteissa ole aina niin kovin kaavamaista tai rutiininomaista, ja omasta näkökulmastani kotivanhemmalle on ihan eri tavalla tilausta ja tarvetta kuin silloin kun eletään pysyvän ja hyväksi todetun turvaverkon ulottuvilla tutuissa kuvioissa.<br /><br />Totta on tuokin, että perheen viihtyminen vaikuttaa suuresti työntekijän viihtyvyyteen. Meitä ei ole kukaan maailmalle lähettänyt siinä mielessä, että mieheni sopimuksella meillä ei ole paluuta "tavallisempiin" maisemiin, mutta toivoisin, että miehen työnantaja silti kantaisi enemmän vastuuta myös meidän perheenjäsenten viihtymisestä. Alkuun uudessa maassa olisi suuri apu siitä, että saisi listan luotettavista työntekijöistä: putkimiehistä, sähkömiehistä ja niin edelleen. Ikävä kyllä minun on täytynyt aika yksin löytää monelle työlle tekijä. Mutta tämä taitaa olla erillisen kirjoituksen aihe :)Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-38690245900568364392015-05-19T10:56:46.377+06:002015-05-19T10:56:46.377+06:00Suomessa ja monessa muussakin maassa tuntuu työide...Suomessa ja monessa muussakin maassa tuntuu työidentiteetti usein olevan paljon muita ihmistä määrittäviä tekijöitä tärkeämpi. Se on mielestäni erikoista koska eihän kukaan ole eikä haluakaan varmaan olla vain työnsä? <br /><br />Itse yritän olla hyvin tarkkana siitä, etten kysyisi keneltäkään "mitä sinä teet (työksesi)" - pyrin esimerkiksi täällä maailmalla mieluummin kysymään "mikä tuo sinut/perheesi tänne". Minua ei edes oikeastaan useimmiten juurikaan kiinnosta se mitä muut tekevät työkseen - olen paljon kiinnostuneempi siitä pitävätkö he eläimistä, mitä mieltä ovat seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksista, miten he pitävät huolta lähimmäisistään ja ympäristöstä, kuinka pyrkivät tekemään maailmaa paremmaksi, ja niin edelleen. Työminä on todellakin lopulta vain osa kenenkään minää eikä sinänsä kerro ihmisestä ollenkaan kaikkea.Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-81421072147370395812015-05-19T10:46:39.502+06:002015-05-19T10:46:39.502+06:00Minunkin kokemukseni on se, ettei Suomessa ulkomaa...Minunkin kokemukseni on se, ettei Suomessa ulkomaankokemusta katsota ainakaan hyvällä. Kahta ulkomaista yliopistotutkintoani on Suomessa pidetty parhaimmillaan vissiinkin aika turhanpäiväisinä ja huonoimmillaan kai jotenkin merkkinä siitä, että olen Suomesta ja Suomen asioista vieraantunut turhan kauaksi. Enää en ole vuosiin yrittänytkään hakea töitä Suomesta - tai ylipäänsä mistään - mutta luulen, että melkein 20 vuotta ulkomailla verrattain yhtäjaksoisesti ei ole ainakaan parantanut mahdollisuuksiani saada Suomesta töitä.<br /><br />Omalla kohdallani on kuitenkin suhteellisen epätodennäköistä, että päätyisin Suomeen työnhakuun. Voi olla, että jossain muualla maailmassa vuodet eri puolilla maailmaa ja elämänkokemukseni ylipäänsä ymmärretään siksi rikkaudeksi minkä ajattelen sen itse olevan. <br /><br />Tsemppiä sinulle Anni uusiin kuvioihin! Toivotaan, että pian uudessa maassa osuisi kohdalle sellainen työnantaja joka ymmärtää arvosi.Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-9135132056700810632015-05-19T10:37:07.725+06:002015-05-19T10:37:07.725+06:00Kiitos itsellesi! Sun kirjoitus selkeytti osaltaan...Kiitos itsellesi! Sun kirjoitus selkeytti osaltaan omia ajatuksiani tästä kotiäitiydestä ja vaikutti tämän kirjoituksen valmistumiseen luonnoksesta valmiiksi tekstiksi.Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.com