tag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post1830430526941001461..comments2024-03-02T13:51:18.350+06:00Comments on Edustusrouvan päiväkirja - eli tarinoita kiertolaisperheen arjesta maailmalla: Mietteitä viltin altaKatahttp://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comBlogger4125tag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-22440997942199207022013-01-22T04:17:14.294+06:002013-01-22T04:17:14.294+06:00Samaa mietin minä, että ne kirjat ja yhteiset ruok...Samaa mietin minä, että ne kirjat ja yhteiset ruokailut ovat varmaankin vain osa isompaa kuviota eivätkä itsessään vielä kerro kyllä yhtään mistään tai johda sen enempää menestykseen kuin mihinkään muuhunkaan. Minäkään en nähnyt sitä alkuperäistä tutkimusta vaan luin vain sitä aika heppoisesti käsitelleen artikkelin eli en tiedä oliko alkuperäisellä tutkimuksella joku parempi ja syvempi sanoma. <br /><br />Mutta naureskelin kyllä itselleni tänään kun tajusin, että ainoat valituksenaiheeni Mikon koulun suhteen ovat se, että he pyrkivät koulussa opettamaan poikani lukemaan ja pyrkivät valmistamaan häntä menestymään maailmassa. Onpa todella kamala koulu ;)Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-48101301782623899592013-01-22T02:30:24.431+06:002013-01-22T02:30:24.431+06:00Alkuperäistä kirjoitusta lukematta minulle tuli mi...Alkuperäistä kirjoitusta lukematta minulle tuli mieleen, että olisiko tässä taustalla vähän sama, kuin että "auringonpistokset johtuvat kasvaneesta jäätelön syönnistä" - eli kyseessä ei ole kausaliteetti vaan pelkkä korrelaatio? Että jos perhettä arvostetaan, niin lapset pärjäävät paremmin, ja toisaalta perheissä, jossa perhettä arvostetaan, tupataan myös yleisemmin syömään illallista yhdessä.Jennihttp://salamanteri.net/georgianoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-67418370505532448542013-01-21T23:32:55.034+06:002013-01-21T23:32:55.034+06:00Hyvää uutta vuotta sinullekin Maija! Toivottavasti...Hyvää uutta vuotta sinullekin Maija! Toivottavasti 2013 on alkanut hyvissä merkeissä! <br /><br />Hyvä kuulla, että Suomessa on alettu puhua yhteisten hetkien tärkeydestä enemmänkin! On jotenkin hullua jos vanhemmat keskittyvät vain illallisiin yhteisenä aikana lasten kanssa. Meillä käydään niitä tärkeitä ja vakavia keskusteluja vähän milloin sattuu, aika pitkälti sen mukaan mitkä asiat tulevat milloinkin esille ja puheeksi. Lasten kanssa täytyy mielestäni olla siinä mielessä tuntokarvat valppaana ja kohdallaan, että osaa huomata milloin on kyse sellaisesta asiasta tai hetkestä jolloin lapselle olisi tärkeää saada oikein kunnolla jutella asioita selväksi. Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-36244535434642930682013-01-21T18:25:36.529+06:002013-01-21T18:25:36.529+06:00Hei ja hyvää tätä vuotta! Ajattelen aivan samoin, ...Hei ja hyvää tätä vuotta! Ajattelen aivan samoin, että yhteisten aterioiden korostamisen sijaan tulisi korostaa yhteisiä hetkiä, jossa keskustellaan, kuunnellaan jokaista vuorollaan, jaetaan kokemuksia ja pohditaan yhdessä, koko perheen voimin, erilaisia elämään liittyviä asioita, ollaan yhdessä vapaamuotoisesti, samassa tilassa ja toisista kiinnostuneina. Tämä voi toki toteutua ruokapöydänkin ääressä, mutta kokemukseni mukaan useimmissa lapsiperheissä parempia hetkiä ovat esim. iltahetket tai vapaapäivien aamut. Tämä ajatus on onneksi jo vallannut tilaa suomalaisessa kasvatuskeskustelussa. T. MaijaHAnonymousnoreply@blogger.com