tag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post5788162052050485190..comments2024-03-29T14:36:11.302+06:00Comments on Edustusrouvan päiväkirja - eli tarinoita kiertolaisperheen arjesta maailmalla: Pitkä lauantaiKatahttp://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comBlogger11125tag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-71599067020987423482014-08-26T08:54:57.941+06:002014-08-26T08:54:57.941+06:00:):)Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-72541457798902856612014-08-26T02:43:33.644+06:002014-08-26T02:43:33.644+06:00Juuri mietimme erään algerialais-suomalaisen perhe...Juuri mietimme erään algerialais-suomalaisen perheen äidin kanssa, miten gluteenittoman ruokavalion noudattaminen onnistuisi Algeriassa. Itse en oikein osannut sanoa asiaan juuta enkä jaata, kun en sen tarkemmin ole asiaa Algerian ruokatarjonnan osalta joutunut pohtimaan. Ruokavalio on tullut hieman tutuksi päiväkodin kautta, jossa eräs lapsi noudatti kyseistä ruokavaliota, mutta ehkä saan tähänkin asiaan lisänäkökulmaa blogisi kautta. En esim. tullut ajatelleeksi, että kikherneitä, joita tietysti saa Algeriastakin, voi käyttää noin monipuolisesti :). Olen oppinut tänään jo monta uutta asiaa :)!Motherforfourhttp://www.lastensilmin.comnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-46568293256377739712014-08-25T22:29:52.977+06:002014-08-25T22:29:52.977+06:00Kiitos taas kommenteista! Uskon, että yhtäläisyyks...Kiitos taas kommenteista! Uskon, että yhtäläisyyksiä Algeriaan löytyisi enemmänkin, niin paljon on kuitenkin tosiaan maitten välillä yhteistä. Sudanilaiset katsovat ymmärtääkseni itse kuuluvansakin Pohjois-Afrikkaan vaikka itse asiassahan Sudan on kai kuitenkin osa Afrikansarvea.<br /><br />Hyvin alussa ovat vielä lasten arabianopinnot, mutta aluillaan kuitenkin ja se on mielestäni hienoa. Jos he oppisivat arabiaa edes auttavasti olisin todella tyytyväinen heidän puolestaan.<br /><br />Jamaikan- ja Belizen-vuosien aikana opin hyvin joustavaksi ruokaostosten suhteen. Jamaikalla oli näin jälkikäteen ajatellen kyllä aika paljon kaikenlaista, mutta toisaalta ei koskaan johdonmukaisesti ja varmasti yhtään mitään. Belizessä ja etenkin Belmopanissa tarjonta oli kaupoissa hyvin rajallista. Khartoumissa ovat asiat itse asiassa ainakin Belizeä paremmin. Sanoisin, että täältä löytyy lähes kaikkea. Ongelmana onkin meille täällä ennen kaikkea se, että gluteenitonta ruokaa täällä on huonosti tarjolla. Se ei tullut sinänsä yllätyksenä, mutta on kuitenkin jokapäiväinen haaste. Jos voisimme käyttää koko perhe gluteenia ihan normaalisti, olisin ruoka-asioiden suhteen täällä itse asiassa varsin hyvällä mielellä. Mutta tänään löysin kahteen minulle uuteen ruokakauppaan ja löysin mm purkkikikherneitä (joista voi tehdä gluteenittoman suklaakakun) ja avokadoja ja broccolia, jotka ovat sekä minun että vauvan suosikkeja. Että eiköhän tämä tästä. Täältähän saattaa löytyä vielä vaikka mitä! :)Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-50738851286733913252014-08-25T17:15:23.229+06:002014-08-25T17:15:23.229+06:00Täytyy vielä lisätä, että itsekin tuskailin aluksi...Täytyy vielä lisätä, että itsekin tuskailin aluksi Algeriassa lähikauppojen ruokatarjonnan kanssa, mutta pikkuhiljaa opin mitä on aina saatavilla ja opin suunnittelemaan ruuat sen mukaan. Ns. eurooppalaisia tuotteita on sitten haettu toisinaan kauppakeskuksesta hieman kauempaa. Lähikaupoissa/-torilla esim. hedelmiä myydään kauden mukaan. Nyt harmittaa, että taidan olla granaattiomenakauden Suomessa.Motherforfourhttp://www.lastensilmin.comnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-71029570418026902192014-08-25T17:12:31.762+06:002014-08-25T17:12:31.762+06:00On tosi mielenkiintoista lukea sopeutumisprosessis...On tosi mielenkiintoista lukea sopeutumisprosessistanne! Olen jo tässä vaiheessa löytänyt monia yhtäläisyyksiä Algeriaan; mm. lähes täydellisen luottokortittomuuden, roskat katujen varsilla, pikaruokaloiden logot, jotka selvästi jäljittelevät tunnetumpien paikkojen logoja jne. Myös kieli ja uskonto on sama - tosin murre taitaa olla hieman erilainen. <br /><br />Tosi hienoa, että lapsesi on oppinut jo hieman arabiaa! Minulle arabiankielessä tuottavat vaikeuksia kurkkuäänteet, joita en vaan saa onnistumaan edes harjoittelemalla. Lapsille äänteiden oppiminen tuntuu olevan helpompaa.<br /><br />Motherforfourhttp://www.lastensilmin.comnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-47646942498098492162014-08-25T15:42:39.788+06:002014-08-25T15:42:39.788+06:00Tämä sopeutuminen on tosiaan väsyttävää. Tuntuu, e...Tämä sopeutuminen on tosiaan väsyttävää. Tuntuu, ettei uuden omaksumisessa voi edes ottaa vapaapäivää - eilen yritin vain lepäillä kotona mutta jotenkin siitä tuli surkeampi olo. Kun hengailin aamun täällä kotosalla korostui vain se, etten tunne ketään enkä oikein vielä tiedä mitä täällä tehdä.<br /><br />Tänään lähdin puolestaan heti aamusta liikkeelle, ensin lasten koululle selkeyttämään tytön keliakiaan liittyviä kysymyksiä, ja sitten sekavalle kauppakierrokselle. En lainkaan löytänyt kaupoista etsimääni mutta löysin kaikkea muuta mahtavaa kuten avokadoja ja kikherneitä - ja tuntui paljon paremmalta olla liikenteessä kuin neljän seinän sisällä. Että oikeassa olit, parempi päivä :) Vaan nyt väsyttää! Vaikea yhtälö: milloinkohan tulee sellainen hetki, että osaisi täällä uudessa ympäristössä ihan olla vain?Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-63907447845641139632014-08-25T14:46:14.567+06:002014-08-25T14:46:14.567+06:00Voin jotenkin kuvitella tuon tunteen mika talla he...Voin jotenkin kuvitella tuon tunteen mika talla hetkella on paallimmaisena, kaikki uusi ja sopeutuminen on myös todella vasyttavaa, aivot kayvat koko ajan ylikierroksilla. Muistan eraan rouvan Ankarassa, joka saapui lahetettyna Shanghaista Ankaraan, tuijotelleen paivakausia ikkunasta vihreytta ja vehreytta mita oli niin kaivannut, sinista taivasta ja hiljaisia katuja. Minusta Ankara ei ollut maailman vihreimpia kolkkia mutta kaikki on suhteellista ja monen asian poissaolemisen huomaakin vasta kun lahtee pois. Tasta paivasta tulee varmasti parempi kuin eilisesta!Petrahttps://www.blogger.com/profile/13897319965053132064noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-35769279219237675142014-08-25T11:40:03.030+06:002014-08-25T11:40:03.030+06:00Onpa mukavaa, että kommentoit. En ole koskaan käyn...Onpa mukavaa, että kommentoit. En ole koskaan käynyt Limassa mutta voin kuvitella, että yhtäläisyyksiä tosiaan löytyy: täällä en ole vielä koskaan nähnyt sinistä taivasta, joskus harvoin pilvien välistä pilkottaa jotain sinertävää; ja luontoa on tosiaan kaikin puolin ikävä. Belizessä oli omat haasteensa mutta Belmopanissa olin kuitenkin lähellä luontoa koko ajan. Tässä on siis sopeutumisessa lisähaasteena sekin, että täytyy tottua ihan uudenlaiseen ympäristöön, jossa tuntuu välillä, ettei happi riitä. <br /><br />Mutta toivon, että olet oikeassa ja oma paikka löytyy vielä täältäkin. Eilen oli Sudanin ajan toistaiseksi huonoin päivä. Täytyy toivoa, että tästä päivästä tulee parempi. <br /><br />Toivottavasti kommentoit toistekin! Hyvää viikkoa Limaan!Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-12945590249541338612014-08-25T03:27:23.267+06:002014-08-25T03:27:23.267+06:00Olen jo muutaman viikon ajan aktiivisesti lueskell...Olen jo muutaman viikon ajan aktiivisesti lueskellut blogiasi, johon päädyin sattumalta netissä surffaillessani. Nyt päätin viimein jättää puumerkkini, ja varmasti jatkossakin kommentoin, koska pidän tavastasi kirjoittaa ja aiheista, joita käsittelet. On ollut mielenkiintoista lukea perheenne elämästä ja peilata etenkin Khartumiin kotiutumista omaan ajoittaiseen kipuiluuni muutettuani kesäkuussa Limaan, yhdeksän miljoonan asukkaan metropoliin. Luulen tietäväni, mitä tarkoitat kaivatessasi kauneutta, vehreyttä ja värejä. En tiedä, mikä on tilanne siellä, mutta täällähän taivas on yhdeksän kuukautta vuodesta harmaa ja suurin osa väestöstä asuu alueilla, joilla ei ole puistoja eikä muutakaan vihreää. Miten paljon voikaan ihminen ikävöidä sinistä taivasta, aurinkoa ja luontoa, joita ehti liian kauan pitää itsestäänselvyyksinä. :)<br /><br />Voimia sopeutumiseen! Uskon, että löydät oman paikkasi sieltäkin! Катя Phttps://www.blogger.com/profile/00606501128917102521noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-52927483032203362672014-08-24T22:45:48.707+06:002014-08-24T22:45:48.707+06:00Päivisin ei täällä vissiinkään lämpötila juuri kos...Päivisin ei täällä vissiinkään lämpötila juuri koskaan laske alle 30 asteen mutta vuodenvaihteen maissa saattaa joskus öisin olla niinkin vähän kuin 15 astetta - kuulemma kuitenkin vain noin viikon verran. Että ei auta kuin tottua kuumuuteen. Juuri nyt aurinko tuntuu kuitenkin pienemmältä haasteelta täällä kuin esimerkiksi tuo gluteenittomuus. Väsyttää pähkäillä koko ajan ruoka-asioita...<br /><br />Kiitos Venla tsempeistä ja kommentista!Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-66198383872580959982014-08-24T19:05:15.323+06:002014-08-24T19:05:15.323+06:00Mukavaa, että tyttö sai heti kutsun juhliin. En va...Mukavaa, että tyttö sai heti kutsun juhliin. En varmasti osaa ollenkaan kuvitella millaista siellä on, mutta jotenkin pystyn ehkä ymmärtämään eron näiden kotipaikkojenne välillä. Millaiset lämpötilat siellä on kaikkein kylmimpään aikaan, ja milloin se on? Tsemppiä kotiutumiseen.<br /><br />VenlaAnonymousnoreply@blogger.com