tag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post9046263725994651359..comments2024-03-29T14:36:11.302+06:00Comments on Edustusrouvan päiväkirja - eli tarinoita kiertolaisperheen arjesta maailmalla: KoiranpäivätKatahttp://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-31699243679975543232015-04-20T14:38:51.625+06:002015-04-20T14:38:51.625+06:00Omassa naapurustostamme on aika pitkälti jalkakäyt...Omassa naapurustostamme on aika pitkälti jalkakäytävät suuntaan jos toiseenkin ja sinänsä tarjolla ihan hyviä koiranulkoilutuslenkkejä. Ongelma on kestämättömän kuuma sää ja se, että jalkakäytävillä on lähes kaikkialla lasinsiruja; pelkään koirien tassujen puolesta niin kuuman asvaltin kuin sirujenkin vuoksi. Ulos pitäisi hellettä ajatellen päästä varhain aamulla tai ennen auringonlaskua iltaisin mutta molemmat ajankohdat ovat tällä hetkellä arkisin perheen kiireisintä aikaa. Mutta onneksi lasten kanssa elämä muuttaa koko ajan muotoaan - ennen pitkää koittaa koirillekin vielä sellaiset ajat, että aamuin ja/tai illoin on paremmin niille aikaa. Lasinsiruille en kuitenkaan keksi mitään ratkaisua, roskat heitetään täällä yksinkertaisesti kadunvarteen joten siruja tulee varmasti aina jalkakäytävillä olemaan.<br /><br />Odotin, että ihmiset täällä olisivat enemmän säikkyneet koiria mutta itse asiassa niihin suhtaudutaan lähinnä uteliaisuudella. Ei kukaan toki kovin lähelle ole toistaiseksi tullut mutta sitä ihan ensitöikseni en suosittelisikaan - koiraparkamme ovat kasvaneet olosuhteissa joissa niihin on suhtauduttu varauksella ja ne ovat valitettavasti siksi itsekin oppineet vähän varautuneiksi. Jamaikalla vanhinta koiraamme heittivät lapset kivillä vaikka olin itse hihnanpäässä; Belizessä naapuri uhkaili koiria aidan takaa viidakkoveitsellä, ja niin edelleen. Tämän seurauksena koiramme suhtautuvat lämpimästi ihmisiin jotka koirista pitävät mutta epäluuloisesti sellaisiin ihmisiin jotka niitä pelkäävät tai vierastavat.<br /><br />Uskon, että monen ihmisen koirapelon takana ovat tosiaan huonot kokemukset. Oma kokemukseni kulkukoirista on kuitenkin se, että ne mieluusti pysyttelevät ihmisistä etäällä. Ainakaan Belizessä ongelmakoiria eivät olleet kulkukoirat vaan huonosti koulutetut suuret vahtikoirat jotka hengailivat pihoilla joissa oli huonot aidat tai ei aitaa lainkaan. Ne poukkoilivat pihoiltaan puolustamaan reviiriään ja suhtautuivat aggressiivisesti varsinkin toisiin koiriin. Tietysti silloin jos kulkukoirista pääsee kokoontumaan lauma, ne voivat olla arvaamattomia ja vaarallisiakin; varsinkin jos ihmiset ovat opettaneet ne pelkäämään itseään. <br /><br />Mutta uskon itse niin, että silloin kun kokonainen kansa tai kansanryhmä pelkää koiria kyse on <br />ennen kaikkea tottumattomuudesta, mahdollisesti yhdistettynä ihan puhtaaseen propagandaan. Propangan levittämiseen on varmasti eri puolilla maailmaa erilaisia syitä, osa taatusti ihan päteviäkin, mutta pitkälti ennakkoluuloihin perustuvia silti. Yhteistä ennakkoluuloissa minun näkökulmastani on se, että ei nähdä eroa tuntemattoman kulkukoiran ja ystäväperheen kotikoiran välillä. Vähän aina itse ihmettelen minkälaisiksi kahjoiksi meitä oikein luullaan; emme tietenkään pitäisi pienten lastemme kanssa vapaana kotona mitään petoja! Katahttps://www.blogger.com/profile/16043621614388269684noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5806728308102203131.post-72316176465812119882015-04-20T11:07:44.501+06:002015-04-20T11:07:44.501+06:00Kaunis piha ja ihanaa, että koirat viihtyvät! Tosi...Kaunis piha ja ihanaa, että koirat viihtyvät! Tosi hauskaa, että pihalla riittää heille virikettä. Kuinka helppoa ympäristössänne on kävelyttää koiria? Millaiset kevyen liikenteen väylät Khartumissa ylipäänsä on? Suhtaudutaanko lemmikkikoiriin hyvin?<br /><br />Meidän lähiympäristössämme koiraa voi onneksi kävelyttää ja tämänhetkisen asunnon välitön ympäristö on aidattu. Aidatulla alueella lapsenkin (vanhimman) on voinut laskea koiran kanssa pienille kävelyille. Naapureissa on kuitenkin ihmisiä, joiden kulttuuritausta tuntuisi vaikuttavan niin, että kaikenlaisia koiria on opittu pelkäämään ja lapsiakin siihen opetetaan. Jostakin luin, että taustalla on ehkä se, että kulkukoirat ovat tietyissä päin maailmaa yleisiä ja niistä on monilla huonoja kokemuksia. Välillä meillä on ollut ikäviä tilanteita, kun joku lapsi on parahtanut peloissaan itkemään pienen koiramme lähestyessä ja aikuisiakin on lähtenyt kirjaimellisesti pensaisiin koiraa karkuun. Tarkkana saa siis olla jokaisessa ohitustilanteessa, ettei aiheuta kenellekään aiheetonta pelkoa.<br /> shttps://www.blogger.com/profile/00997445602542878712noreply@blogger.com